Nainen pärjää lypsykarjatilan johdossa siinä missä mieskin
Naisyrittäjiä tutkinut Katja Männistö harkitsee itsekin lypsykarjatilan jatkamista. Timo Aalto Kuva: Viestilehtien arkistoNainen pärjää itsenäisenä maidontuottajana siinä missä mieskin, vaikka joutuu joskus kohtaamaan ennakkoluuloja ja epäilyä, Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelija Katja Männistö toteaa opinnäytetyössään.
Männistö valitsi opinnäytetyön aiheen oman elämäntilanteensa kannustamana. Hän pohtii parhaillaan, ryhtyisikö jatkamaan isänsä ja setänsä omistamaa runsaan 60 lypsävän tilaa Ylivieskassa.
Männistö löysi haastateltavikseen kahdeksan naisyrittäjää, kolme maatalousneuvojaa ja yhden opiskelijan. Näin pieni otos ei ole tilastollisesti merkitsevä mutta avaa silti mielenkiintoisen ikkunan naisyrittäjän elämään.
Yrittäjien yhteisenä nimittäjänä oli, että he omistavat lypsykarjatilan yksin ja tekevät sitä koskevat päätökset itsenäisesti.
Joukkoon mahtui monenlaisissa elämäntilanteissa olevia naisia.
Mukana oli alusta saakka yksin yrittäneitä, leski ja eronneita. Osalla naisista on avopuoliso, osalla myös lapsia.
Puolison merkitys naisyrittäjän elämässä on suuri: hänen asenteensa maataloutta kohtaan voi vaikuttaa paljon yrittäjän elämänlaatuun ja saattaa jopa ratkaista, jatkaako nainen tilaa vai ei.
Moni kyselyssä esille noussut asia pätee yhtä lailla myös miesyrittäjien elämässä, Männistö huomauttaa.
Männistön mukaan oli ehkä yllättävääkin, ettei moni haastateltava nähnyt yksinyrittäjän sukupuolella olevan merkitystä.
”Minusta itselle ja ympäristölle on ihan sama, onko yrittäjä mies vai nainen”, eräs vastaajista totesi. ”Onko siis oikeasti tarvetta miettiä juuri naisten pärjäämistä, eikö silloin jo koko tasa-arvon ajatus ole vähän vinossa valmiiksi.”
Haastateltavat tunsivat pärjäävänsä niin taloudellisesti kuin töiden organisoinnin suhteen ja olivat elämäänsä tyytyväisiä.
Tie yrittäjäksi ei aina ollut ollut helppo. Osa kertoi, että kotona suosittiin poikia ja tyttöjä oli kannustettu hankkimaan muun alan koulutus.
Kun jatkaja sitten oli tytär, omien vanhempien kielteinen asenne saattoi vaikuttaa yrittäjyyden alkutaipaleeseen. Yksi vastaajista kertoi kokeneensa muutaman ensimmäisen vuoden aikana, ettei hänellä ollut päätäntävaltaa ja että kaikkia hänen tekemiään päätöksiä arvosteltiin.
Yrittäjät kuvaavat itseään muun muassa sanoilla sitkeä, periksiantamaton, vahva ja päättäväinen. Kun yritystä oli näiden ominaisuuksien avulla luotsattu eteenpäin ja näyttöä pärjäämisestä annettu, ympäristön suhtautuminen saattoi muuttua positiivisemmaksi.
Eri yhteistyötahoista erityisesti pankin ja meijerin edustajat olivat suhtautuneet naisyrittäjään kannustavasti, samoin tilalla käyvät eläinlääkärit ja siementäjät.
Selkein epäileväisten ryhmä on ”kylänmiehet”. Tämän joukon katsotaan kyttäävän työnjälkeä pelloilla ja juoruavan yrittäjän asioista.
Sosiaalisia paineita kohdistuu myös naisyrittäjän kumppanin valintaan. Esimerkiksi näin:
”Peltotöitä tehdessä on ’vanhat isännät’ herkästi arvostelemassa esimerkiksi kyntöjälkeä. Sitten, kun löysin kumppanin ja hän alkoi tehdä töitä, huomio kiinnittyi ’uuteen vävyyn’ ja hänen tekemisiään arvostellaan kriittisesti.”
Sitkeyden ja päättäväisyyden lisäksi naisyrittäjiin liitetään usein ominaisuuksia kuten varovaisuus, ”pehmeys” ja velvollisuudentunto. Nämä yhdessä näyttämisen tarpeen ja kyttäämisen kohteena olemisen kanssa aiheuttavat yrittäjälle henkisen uupumisriskin, Männistö toteaa.
Hänen mielestään naisyrittäjät ovat usein joutuneet ”kovettamaan” itsensä pystyäkseen toimimaan miehisellä alalla.
Naisyrittäjät näyttävät osaavan töiden delegoinnin.
Yrittäjä itse keskittyy karjatalouden töihin eli siihen, minkä parhaiten osaa ja mikä kannattaa.
Investointilaskelmat sekä jalostus- ja ruokintasuunnitelmat teetetään usein neuvojilla, verotuksessa ja kirjanpidossa auttaa tilitoimisto.
Kasvinviljelytöissä, rakentamisessa ja koneiden huoltotöissä auttaa usein puoliso, ulkopuolinen työntekijä tai urakoitsija.
Yksi haastateltavista kiteyttikin, ettei ”kannata tappaa itseään työllä”. Jos kaikki aika ja voimat kuluvat työhön, energiaa ei riitä tilan tulevaisuuden miettimiseen.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
