Liukkalan maitotila kuuluu eliittiin, kun katsotaan eläinten hyvinvointia ja maidontuotannon ympäristökuormaa

Maitotilan menestyminen lähtee lehmien hyvinvoinnista. Lehmien eli työkavereiden työoloja on pyritty parantamaan koko ajan, Titta Liukkala kertoo. Kuva: Visa Vilkuna

Lammilainen Liukkalan luomutila voi näyttää kyselijöille, että tilaa hoidetaan ympäristöä ja eläimiä kunnioittaen. Tilan tuottaman maidon hiilijalanjälki on laskettu ja eläinten hyvinvoinnista on viralliset mittaustulokset ja tarkastuskäynnit.

Titta ja Aatu Liukkala tuottavat maitoa Montolan kylässä Lammilla. Tila vaihtoi vasta hiljan luomuun. Pellot siirrettiin luomuun 2017 ja eläimet seuraavana vuonna.

"Siirtyminen luomuun oli jälkikäteen ajatellen varsin oikeaan osunut ratkaisu", Aatu Liukkala toteaa.

Tilalla oli investoitu eläinten hyvinvointiin ja luomussa käytetyt menetelmät olivat Liukkaloille tuttuja.

Kynnys oli matala, kun Arla tarjosi mahdollisuutta ulkopuolisen tekemään hyvinvointimittaukseen.

Lantakäytävällä käytettävää turvetta on vielä jonkin verran, mutta kuiviketurpeen saatavuus tulevaisuus mietityttää, Aatu ja Titta Liukkala kertovat Kuva: Visa Vilkuna

Hyvinvoinnissa katsotaan ensisijaisesti eläinperäisiä mittareita, kuten makuumukavuutta, liikkumismahdollisuuksia, lehmälle ominaista käyttäytymistä, sosiaalista käyttäytymistä ja eläimen suhtautumista ihmiseen.

Lehmien keskimääräinen makuulle menoaika oli Liukkalan tilalla 4,05 sekuntia, mikä on reilun sekunnin vähemmän kuin keskimäärin.

Kokonaisarviossa Liukkalan tila sai erinomaisen tuloksen, mikä kertoo, että karjan hyvinvointi ylittää reippaasti vähimmäisvaatimukset. Auditoiduista tiloista vain joka kuudeskymmenes yltää samaan Suomessa ja Euroopassa vielä harvempi.

Viime vuoden keväällä selvitettiin tilalla tuotetun luomumaidon hiilijalanjälki. Envitecpolis sai tulokseksi 0,94 kiloa ilmastokuormaa hiilidioksidiksi laskettuna maitolitraa kohti. Sekin arvioitiin erinomaiseksi tulokseksi.

YK:n elintarvikejärjestö FAO käyttää vertailuarvon 2,5 kiloa hiilidioksidia maitolitraa kohti.

Liukkalat näkevät tuloksen syntyneen monien osien summasta. Lehmien maitotuotos on selkeästi luomutilojen keskiarvoa korkeampi ja pelloilla sadot ovat hyviä.

Lisäksi luomutuotannossa ei käytetä teollisia lannoitteita, mikä osaltaan pienentää hiilijalanjälkeä.

Navettaan levitetään 800 kiloa olkea päivittäin. Laadukasta olkea on vain entistä vaikeampi saada. Kuva: Visa Vilkuna

Aatu Liukkala ryhtyi viljelijäksi 2010. Titta Liukkala aloitti tilanpidon omalla kotitilallaan pari vuotta myöhemmin.

Aatu Liukkalan tilalle tehtiin vuonna 2015 uusi navetta, jolloin hänen 30 ja Titta Liukkalan 20 lehmää saatiin yhteen navettaan ja vanha navetta saneerattiin makuuhalliksi.

Pihaton keskellä on kuivitettu makuualue, johon lisätään olkia päivittäin. Olkipatja alkaa lämmetä ja kompostoitua varsin nopeasti. Makuualue tyhjennetään kolmen kuukauden välein.

Ruokintapöydän lähellä olevalla käytävällä käytetään turvetta kuivikkeena. Lantakäytävä pukataan pienkuormaajalla puhtaaksi päivittäin.

Karja on kasvanut noin sataan lypsylehmään, ayrshireen ja holsteiniin. Keskituotos on aavistuksen yli 10 500 kiloa energiakorjattua maitoa.

Lehmät poikivat keskimäärin lähes kolme kertaa, mikä on enemmän kuin keskivertotilalla ja lehmät pysyvät tuotannossa tavallista pidempään.

Karja ruokitaan pääosin kotoisella rehulla. Peltoa on 285 hehtaaria, josta valtaosa kasvaa nurmea. Laitumia on 20 hehtaaria.

Aperehua tehdään erikseen lypsylehmille, ummessa oleville ja hiehoille. Rehun runkona on tilalla tuotettu ohra ja säilörehu, jotka täydennetään teollisella tiivisteellä. Lisäksi luomutiloilta ostetaan hernettä ja härkäpapua, kun niitä on saatavilla, Titta Liukkala kertoo.

Vaikka päätöstä luomuun siirtymisestä ei ollut vielä tehty, tilalla aloitettiin vajaa kymmenen vuotta sitten apilan lisääminen nurmiseoksiin.

Välillä apilaa oli hieman liikaakin, sillä karkean rehun kuitupitoisuus putosi liian alas. Nyt nurmisiemenseos on saatu lehmien ruuansulatuksen kannalta ihanteelliselle tasolle.