Nautojen hengitystiebakteeri M. bovis yleistyy nopeasti – Ostoeläimet suurin riski saada tauti omalle tilalle

Maitonäytteistä pystytään selvittämään, onko M. bovis -bakteeri syypää lehmän utaretulehdukseen. Laborantti Jenni Rahikaisen tutki näytteitä viime torstaina Valion aluelaboratoriossa Seinäjoella. Kuva: Johannes Tervo

Vuosi sitten keväällä nautojen hengitystietulehduksia aiheuttavaa Mycoplasma bovis -bakteeria esiintyi 35 tilalla. Nyt määrä on lähes kolminkertaistunut.

Vaikka tartuntojen määrä Suomessa on kasvanut, sitä on edelleen vähän, vain 0,6 prosentilla nautatiloista, kertoo asiantuntijaeläinlääkäri Erja Tuunainen Eläinten terveys ETT ry:stä. ”Meillä otetaan noin 150 000 utaretulehdusnäytettä vuosittain, joten tartunnat tulevat varsin kattavasti ilmi.”

Bakteeri leviää ennen kaikkea ostoeläinten mukana. ”Olisi hyvä, että jo ennen eläinten siirtoa ostajalla olisi käytettävissään lähtökarjan terveystilanteesta esimerkiksi sähköinen terveystodistus Naseva-terveysjärjestelmästä", Tuunainen sanoo.

M. bovis on hankala, koska tartunta voi olla piilevä ja aiheuttaa monenlaisia oireita, Tuunainen kertoo. Bakteeri ei taltu antibiooteilla ja säilyy viileässä ja kosteassa ympäristössä 1–2 kuukautta, lannassa jopa puoli vuotta. Tauti tarttuu esimerkiksi hengitysteiden kautta pisaratartuntana, vedinkanavasta utareeseen ja sieltä maidon välityksellä vasikkaan tai sairastuneen sonnin spermasta.

Lehmillä M. bovis voi aiheuttaa utare- tai moniniveltulehduksia. Nuorilla eläimillä esiintyy hengitys-, keskikorvan-, silmä- ja moniniveltulehduksia sekä niin sanottua rääpälöitymistä.

ETT koordinoi M. bovis -vastustusta, joka perustuu tiloilla tehtävään terveysseurantaan, tutkimuksiin ja eläinkaupan pelisääntöihin. Yhdistys on laatinut muun muassa eläinkauppaa koskevat ohjeet, jotka löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta.

Tietoa M. boviksesta ETT:n verkkosivuilla

Lue myös:

Nautaliikenteen tautiriskit kuriin - tuottajakoulutukset jatkuvat

Nautojen hengitystietulehdusbakteeria löydettiin ensimmäisen kerran spermasta