Lähes sadan lampaan kaupat Latviaan
Kotimaisen alkuperäisrodun, suomenlampaan, hyvä hedelmällisyys on maailmankuulua.
Emot, jotka voivat kerralla tehdä neljä tai viisikin karitsaa muille roduille tyypillisen yhden tai kahden sijaan, kiinnostavat lampureita eri puolilla maailmaa.
”Kyselyjä tulee kolmisenkymmentä vuodessa Afrikkaa ja arabimaita myöten”, Suomen lammasyhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Parikka kertoo.
Viime talvena kiinnostus eteni pitkästä aikaa kauppoihin asti, kun 93 kovatasoista uuhta lähti Suomesta Latviaan.
”Sinne menisi enemmänkin. Ostaja haluaisi 200–500 uuhta Suomesta vielä tänä vuonna.”
Ostaja on tila, joka aikoo kasvattaa uuhimääränsä tuhansiin. Suomenlampaat menevät lähinnä risteytyskäyttöön.
Latvialaistila on hyvin laatutietoinen. Riittävää määrää tarpeeksi hyviä, jalostusarvosteltuja ja ultraäänimitattuja eläimiä ei ole helppo löytää.
”Haluamme myydä vain todella hyviä eläimiä – myös siksi, että suomenlampaan hyvä maine maailmalla säilyy”, Parikka sanoo.
Myyjätiloja karsii jonkin verran matka: eläimet pitäisi saada lähtötilalta perille kahdeksassa tunnissa. Ensimmäinen erä vientiin löytyi lopulta Parikan omalta tilalta. ”Kaikki sujui hyvin. Suomalainen kuljetusyhtiö hoiti rahdin, ja maksut tulivat sovitusti etukäteen. Hintakin oli kilpailukykyinen.”
Ostokyselyjä on tullut viime aikoina myös Yhdysvalloista ja Britanniasta. Vienti sinne onnistuisi parhaiten spermana.
”Siemennesteen vienti pitäisi saada käyntiin”, Parikka toivoo. Se edellyttäisi, että HH Embryon omistamalle Suomen ainoalle pässiasemalle löytyisi kovatasoisia suomenlammaspässejä sperman keruuta varten.
Viennistä voisi parhaimmillaan tulla elinkeino muutamalle lammastilalle.
Se kuitenkin edellyttäisi, että Suomi saisi scrapie-taudin suhteen EU:lta mitättömän riskin maastatuksen.
Suomenlampaalla ei ole perinnöllistä vastustuskykyä taudille, joka muistuttaa hullun lehmän tautia. Scrapiea on esiintynyt Suomessa vain vuohilla sekä epätyypillisenä muotona joillain lampailla.
Moni maa suosii scrapie-vapautta eläintuonneissa. ”Latvialaiset eivät olleet siitä kovin kiinnostuneita”, Parikka sanoo.
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
