Paisuva sato ja Ukraina heittelivät viljamarkkinoita
Viljamarkkinoilla kulunutta vuotta hallitsivat maailman suuri sato ja Ukrainan kriisi.
Kriisi kärjistyi ensimmäisen kerran kevättalvella, kun Venäjä liitti Krimin itseensä.
Tällöin alkoivat epäilykset kriisin vaikutuksista Ukrainan ja Venäjän viljan laivauksiin sekä heiluvien valuuttakurssien vaikutuksista maiden viljelijöiden käyttäytymiseen.
Kriisi ei juuri vaikuttanut viljelyyn Ukrainassa ja Venäjällä tänä kesänä. Molemmissa maissa korjattiin suuret sadot.
Toukokuussa viljojen hinnat alkoivat painua, kun satoennusteet kasvoivat lähes kaikkialla.
Syksyn saapuessa ja sadonkorjuun edetessä viljapörssit kääntyivät jyrkkään laskuun. Maailman satoarviot nousivat ennätysluokkiin ja yhdessä edellisen kauden huippusadon kanssa varastot kasvoivat. Alimmillaan hinnat kävivät syys–lokakuun vaihteessa.
Tietojen tarkentuessa nousivat esiin huolet sadon laadusta. Muun muassa Ranskassa kärsittiin mittavia laatutappioita vehnällä. Sama koettiin myös Suomessa.
Ukrainan kriisin kärjistyminen syksyllä heilutti hintoja useasti.
Lisää vahvistusta hinnoille toivat loppusyksystä arviot, joiden mukaan Venäjän syysvehnät voivat kärsiä kovia talvituhoja kuivan syksyn jälkeen.
Venäjä on vienyt syksyn aikana kolmanneksen enemmän viljaa kuin edellisellä satokaudella. Koska maa haluaa täyttää varmuusvarastojaan, vientiä yritetään rajoittaa.
Kurssilaskun takia viljelijät eivät kuitenkaan ole Venäjällä halukkaita myymään viljaa.
Euroopassa vehnän vienti on vetänyt edellistä vuotta vilkkaammin, vaikka viennin ennakoitiin vähenevän.
Hinnat nousivat joulukuuhun mennessä lähelle viime vuosien keskiarvoa.
Suomalaiset viljojen hinnat ovat kuitenkin pysyneet kaukana Itämeren etelälaidan hintakehityksestä. Suomalainen viljelijä sai joulukuun alussa tonnista leipävehnää, rehuohraa ja suurimokauraa karkeasti 40–50 euroa tonnilta vähemmän kuin saksalainen virkaveli.
Loppuvuodesta katseet ovat kääntyneet viljamarkkinoilla jo tulevaan vuoteen. Seuraavan satokauden odotukset ovat alkaneet ohjata hintoja entistä enemmän.
Viljanviljelyn kannattavuus aleni Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n laskelmien mukaan edellisestä vuodesta, vaikka se oli heikko jo silloin.
Viljanviljelyn kannattavuuskerroin on tänä vuonna alustavien laskelmien mukaan 0,10. Viljelijä saa siis 10 prosenttia palkka- ja korkovaatimuksestaan.
2000-luvulla huonompi on ollut ainoastaan vuosi 2009, jolloin kerroin meni miinukselle.
TUURE KIVIRANTA
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
