Lampaiden Scrapie-valvonnan linjaus muuttui
Lampaiden scrapie-terveysvalvonnan linjaus on muuttunut uusien perustettavien pitopaikkojen osalta. Jatkossa terveysvalvontaan liittyvä uusi pitopaikka voi päästä suoraan samaan terveysluokkaan kuin se, josta eläimet hankitaan.
Tämä edellyttää että eläinten lähtöpaikka kuuluu terveysvalvontaan ja perustettava pitopaikka on uusi eläinsuoja, jossa ei ole pidetty lampaita tai vuohia.
Mikäli pitopaikka on vanha, sen pintojen täytyy olla käsitelty ja puhdistettu. Jos pitopaikassa on todettu joskus scrapieta, terveysluokkaa ei voida myöntää.
Viime vuonna tehdyt 2. ja 3. terveysluokkien päätökset arvioidaan aluehallintovirastoissa (avi) uudelleen.
Terveysluokan nosto on mahdollista, mikäli tila täyttää uudet ehdot, eikä ole hankkinut eläimiä alempien terveysluokkien pitopaikoista viime vuonna.
Osa 2. ja 3. luokkiin luokitelluista tiloista on ostanut eläimiä viime vuonna. Terveysluokkaan 1 nousu on silti mahdollinen, jos pystytään osoittamaan, että myös eläinten lähtöpaikat pystyvät nostamaan luokkansa ykköseen. Monimutkaisimmillaan peräkkäin voi olla montakin pitopaikkaa, jotka ovat tehneet eläinkauppoja, mutta joilla kaikilla lopulta olisi mahdollisuus nousta luokkaan 1.
Ylitarkastaja Miia Kauremaa Evirasta toteaa, että näissä tapauksissa korjaaminen voi viedä aikaa, mutta sille ei pitäisi olla estettä.
Tuottajia, jotka arvelevat terveysluokan muutoksen koskevan heitä, kehotetaan odottamaan yhteydenottoa avista.
Läänineläinlääkärit luovat parhaillaan yhtenäistä toimintatapaa. Sen jälkeen he pyytävät tarvittavia tietoja.
Aiemmin tietoja ei kannata lähettää, mutta niitä voi kerätä valmiiksi asian nopeuttamiseksi.
Eläinten ostoja suunnittelevien kannattaa nyt odottaa lopullisia terveysluokkia tai hankkia eläimiä terveysluokan 1 pitopaikoista, ettei hankinta alemmasta terveysluokasta estä terveysluokan nostoa, Kauremaa neuvoo.
Ohjeistuksen tulo vasta vuosi valvonnan alkamisen jälkeen on osalle tiloista iso harmi. Eläinkauppoja on jo saatettu tehdä niin, ettei korkein terveysluokka enää ole mahdollinen.
”Emme voineet lähteä tekemään omaa tulkintaa EU-lakia vastaan”, neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin maa- ja metsätalousministeriöstä perustelee. Mahdollisuus nykyiseen tulkintaan tuli, kun Suomi ja muutama muu maa sitä komissiolta tiedustelivat.
Hyvällä onnella Suomi voi vielä päästä kokonaan eroon scrapie-valvonnasta. Hakemus mitättömän riskin maastatuksesta on toimitettu kesällä Euroopan komissioon. Nyt se on Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n arvioitavana.
EFSA selvittää, riittääkö Suomen näytteiden määrä arvioon.
Ainut mitättömän riskin maa on toistaiseksi Itävalta. Myös Ruotsi ja Tanska hakevat statusta. Niissä vuosittainen näytemäärä on huomattavasti Suomea suurempi, koska lampaita on enemmän. TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
