Talliturvallisuuden parantaminenpelastaisi monen hevosen hengen
Opiskelijat kuuntelivat vakavina, kun palotarkastaja Reijo Houni kertoi kuinka nopeasti tulipalotilanteet etenevät. Parasta olisi satsata turvallisuuteen niin, ettei vaaratilannetta koskaan pääsisi syntymään. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoVIROLAHTI (MT)
Harjun oppimiskeskuksen ravitallin hevosilla kävi tiistaina tuuri. Ne selvisivät vahingoittumattomina, vaikka rakennuksen sähköpääkeskus syttyi tuleen.
Onni onnettomuudessa oli sattumalta paikalla ollut oppilasryhmä, jota ilman ainakaan kaikkia eläimiä tuskin olisi saatu ulos. Yöaikaan koko talli hevosineen olisi hyvin todennäköisesti palanut maan tasalle.
Nyt se kuitenkin säästyi, sillä kyseessä oli Maatilojen turvallisuus Kaakkois-Suomessa -hankkeen järjestämä harjoitus.
”Ensimmäiset kolme minuuttia ratkaisevat, niiden jälkeen sisälle ei ole enää mitään asiaa”, painotti Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palotarkastaja Reijo Houni opiskelijoille.
”Kauan pitää toimia itse, ennen kuin ammattilaiset ovat paikalla. Jos palokunta joutuu pelastamaan eläimiä, ollaan jo myöhässä.”
Houni muistutti, että tulipalon sattuessa suunta on aina ovesta ulos, poispäin savusta. Ihan ensiksi on kuitenkin soitettava hätäkeskukseen ja käytettävä saatavilla olevia alkusammutusvälineitä. Sitten kannattaa soittaa apuvoimia läheltä.
”Järjestäytykää eri tehtäviin ja priorisoikaa. Jos joku hevonen on huonossa hapessa, jättäkää se. Pelastakaa se jolla on paremmat mahdollisuudet.”
Pelastaminen pitää aloittaa sieltä, mistä on pisin matka ulos. Jos paikalla on useampi ihminen, jonkun kannattaa olla ovella vastassa, viemässä hevosia eteenpäin. Saman ihmisen ei kannata kuljettaa yhtä eläintä esimerkiksi tarhaan asti.
”Jos on yksin, mutta tietää, että lisävoimia on tulossa, hevosia kannattaa viedä valmiiksi oven lähelle ja sitoa sinne kiinni.”
Pelastamisessa on aina pidettävä etusijalla oma turvallisuus. ”Ramboilla ei saa”, Houni sanoo vakavana.
Pelokkaan ja vastustelevan hevosen voi saada liikkeelle peittämällä sen silmät esimerkiksi takilla, vinkkaa yksi opiskelijoista.
Lopuksi pitää aina varmistaa, ettei kukaan jäänyt sisälle. Ja sitten ovi kiinni, jotta palo saa mahdollisimman vähän lisää happea.
Hevostilojen valmiudet tulipalon varalta vaihtelevat laidasta laitaan, riskipäällikkö Juhani Savolainen Tapiolasta kertoo.
Muutamilla isoilla tiloilla on käytössä tehokkaita paloturvallisuuslaitteistoja. Toisaalta on paljon vanhoista navetoista muokattuja matalia, sokkeloisia talleja, joissa on käytössä vanhat sähköjärjestelmät.
Juuri sähkö on yleisin tallipalojen syttymissyy. ”Sähkökeskukset, kuumenevat valaisimet ja lämmittimet”, Savolainen listaa riskitekijöitä.
Kaikilla myöskään pelastussuunnitelma ei ole kunnossa.
”Pelastussuunnitelma ei ole viranomaisia, vaan itseä varten. Sitten kun jotain sattuu, ei ole aikaa suunnitella”, Houni sanoo. ”Ja sattua voi kelle vaan, koska vaan.”
Paloturvallisuus on otettava huomioon jo tallin rakentamista tai korjausta suunniteltaessa. Suunnitelmia kannattaa ennen rakennusluvan hakua käydä läpi palotarkastajan kanssa. Palvelu on ilmaista.
Reitit on katsottava kuntoon, ettei talliin muodostu pussinperiä.
Lisäksi on huolehdittava savunpoistosta.
”Hyvin tärkeää on myös palon varhainen havaitseminen”, Savolainen lisää.
Turvallisuushanketta vetävä Riitta Niiranen on huolissaan siitä, miten huolettomasti osa kotieläintiloista suhtautuu paloturvallisuuteen.
”Turvallisuusasioista ei helposti kiinnostuta, varsinkaan jos omalla tilalla ei ole sattunut koskaan vahinkoja. Toivottavasti tästä jäisi hevosalan tuleville tekijöille mieliin ajatus siitä, että näitä pitää miettiä etukäteen, eikä vasta sitten, kun jotakin sattuu.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
