Mansikan taimet kannattaauusia kolmen vuoden välein
PÄLKÄNE, KOKEMÄKI,
EURA (MT)
Kotimaisen mansikantuotannon haasteena on pieni marjakoko ja lyhyt sesonki. Lisäksi ongelmana ovat korkeat työvoimakustannukset.
”Pitäisi pyrkiä tuottamaan suuria marjoja, mutta pienin kustannuksin”, toteaa hollantilainen mansikka-asiantuntija Harrie Pijnenburg.
”Suomalaisen mansikantuotannon pitäisi saada marjakokoa suuremmaksi. Lisäksi mansikan sesonkia täytyisi pidentää sekä alku- että loppupäästä”, lisää Pijnenburg.
Suomalaisen mansikantuotannon valttikortti on makea maku.
”Etuna on myös suomalaisen mansikan hyvä maine suomalaisen kuluttajan silmissä”, Pijnenburg jatkaa.
Pijnenburg kertoi mansikan lannoituksesta ja oikeanlaisista viljelytoimenpiteistä viimeviikkoisessa Marjatsemppi-hankkeen tilaisuudessa Pälkäneellä.
Sadonkorjuun jälkeen ei viljelyksiä saa unohtaa. Oikeanlaisilla toimenpiteillä taataan parempi sato seuraavaksi vuodeksi.
”Kaksi vuotta ja sitä vanhempia taimia tulee harventaa sadonkorjuun jälkeen, jotta seuraavana vuonna marjoista tulee isompia. Oikea koko on noin 5–7 kasvupistettä taimea kohti”, Pijnenburg neuvoo.
Taimea ei saa päästää liian reheväksi. Rehevä kasvi tuottaa vain pieniä marjoja.
Harvennuksen haittana on, että se vaatii suhteellisen paljon työvoimaa.
Toinen vaihtoehto marjakoon kasvattamiseksi on taimien hävittäminen kolmen vuoden viljelyn jälkeen.
Syksyllä tulisi myös huolehtia, että taimeen kehittyy useampi kuin yksi kukkavana. Näin taataan suurempi sato seuraavaksi vuodeksi.
Pitkä syksy on suotuisa useamman kukkavanan kehitykselle.
”Jos kasvi alkaa tuottaa rönsyjä, ei uusia kukkia enää kehity”, kertoo Pijnenburg
Typpeä tulisi käyttää nykyistä rohkeammin mansikanviljelyssä.
Tilaisuudessa paikalla olleiden viljelijöiden huoleksi nousi, mitä vaikutuksia suuremmalla lannoituksella olisi marjojen laatuun.
Jokaisella kasvuvaiheella on oma lannoituksen tarve, jota tulisi noudattaa, jotta saataisiin paras sato.
Nuppuvaiheessa mansikkaa tulisi lannoittaa typellä ja kaliumilla. Marjankasvuvaiheessa kaliumin määrä tulee tuplata typpeen nähden.
Syksyllä tapahtuva lannoitus on myös tärkeää.
”Liiallinen ja liian aikaisin tehty lannoitus sadonkorjuun jälkeen aiheuttaa sen, että taimi tekee vain lehtiä ja rönsyjä”, kertoo Pijnenburg.
Syksyn lannoitusta ei saa jatkaa liian pitkälle, jotta kasvi ehtii valmistautua talveen.
Tilaisuus koostui myös tilakohtaisista neuvoista.
Monelle paikalle olleelle oli uutta, ettei taimien juuria saa katkaista istutusvaiheessa, jos ne eivät mahdu istutuskuoppaan.
”Jos juuret ovat liian pitkät, ne tulee taittaa kaksinkerroin. Katkaiseminen tuhoaa taimelle tärkeät hiusjuuret”, totesi Pijnenburg.
ELINA HELMANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
