MTK: Eläinsuojelulakinujertaa kotieläintuotantoa
Liisa Aholan navetassa Padasjoella on 50 parsipaikkaa. Vuonna 1978 rakennettu navetta peruskorjattiin perin pohjin vuonna 2009. Harri Nurminen Kuva: Viestilehtien arkistoMTK pelkää valmisteilla olevasta eläinsuojelulaista tulevan niin tiukka, että kotieläintuotanto supistuu lähes olemattomiin. Maa- ja metsätalousministeriöstä vakuutetaan, ettei näin käy.
Eläinsuojelulain ympärillä käytävä keskustelu on politisoitunut ja polarisoitunut keskittyen pieniin yksityiskohtiin, sanoo asiantuntija, eläinlääkäri Leena Suojala MTK:sta.
”Eläinsuojelulakia ei nähdä osana yhteiskunnallista kokonaisuutta. Linkki kotieläimiin, kotieläintuottajiin, maaseutuun ja yhteiskunnan toimintaan puuttuu kokonaan. Maalaisjärki on kadonnut.”
Ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ihmettelee syytöksiä. ”Puheenjohtajana olen pyrkinyt siihen, että jokainen saa äänensä kuuluviin. Tavoitteena on saada kirkko keskelle kylää ottaen huomioon, mikä on mahdollista ja järkevää.”
Husu-Kallion mukaan uudistustyön lähtökohdista ei ohjausryhmässä ole ollut erimielisyyksiä.
”Yhteinen vahva näkemys on, että mennään eläinten hyvinvointi edellä saattaen voimaan EU:n tehokkainta eläinsuojelulakia. Tavoitteena on selkeä kokonaisuus sekä tehokas, kattava ja tasapuolinen eläinsuojeluvalvonta.”
Erimielisyydet löytyvät yksityiskohdista, kuten eläinten pito-olosuhteiden määrittelystä, ohjausryhmän puheenjohtaja jatkaa.
Tuottajajärjestön mielestä ohjausryhmässä keskusteltu parsinavetoiden kieltäminen on räikeä esimerkki sallitun tuotantomuodon tekemisestä rikolliseksi, vaikka 75 prosenttia lehmistämme elää edelleen parsinavetoissa.
Kieltoa pidetään MTK:ssa myös osoituksena eläinsuojelujärjestöjen kannan pääsystä niskan päälle.
”Miten voidaan maidontuottajille perustella, että te olette vuosikymmeniä toimineet väärin?” Suojala kysyy.
Husu-Kallio vakuuttaa, ettei hän sen paremmin kuin ministeri Petteri Orpokaan ole syyllistämässä parsinavettatilojen emäntiä, isäntiä tai tuotantomuotoa.
Husu-Kallio muistuttaa, että eläinsuojelulain sisällöstä ei vielä ole päätetty mitään. Mikäli parsinavetat kielletään, luvassa on pitkät siirtymäajat, kuten muissa vastaavissa lakimuutoksissa.
Esimerkkeinä hän mainitsee eläinkuljetuskalustoa koskeneet muutokset sekä häkkikanalakiellon.
Jälkimmäisen siirtymäaika oli 12 vuotta.
”Parsinavettoja tai häkkikanaloita koskeva lainsäädäntö vastasi ajan henkeä, mutta aika muuttuu”, Husu-Kallio huomauttaa.
Yhteiskunnan ja kuluttajien asenteiden muutoksesta maidontuotantoa kohtaan kertoo hänen mielestään esimerkiksi se, että myyntiin on tullut vapaiden eli vain pihatoissa elävien lehmien maito.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
