Maatalouden tutkimuspaikkaverkosto supistuu jälleen – Luke ulkoistaa peltojen koetoiminnan neljässä maakunnassa

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa esimerkiksi viljojen ja nurmien lajikekokeista tehdään tavallisten maatilojen tai oppilaitosten pelloilla. Kuva: Kimmo Haimi

Luonnonvarakeskus Luke kilpailuttaa peltojen koetoiminnan neljässä maakunnassa. Uusia tekijöitä peltojen viljelyyn ja koetoiminnan toteuttamiseen haetaan Etelä-Pohjanmaalle, Etelä-Savoon, Kainuuseen ja Lappiin.

Kilpailutus tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi virallisten lajikekokeiden toteutuksesta vastaa näillä alueilla jatkossa Luken oman henkilökunnan sijaan jokin ulkopuolinen toimija ostopalveluna. Virallisten lajikekokeiden ohella kilpailutus koskee tutkimushankkeiden peltokoetoimintaa ja ulkopuolisten tahojen Lukelta ostamaa peltotutkimustoimintaa.

Vastuu lajikekokeiden järjestämisestä säilyy Lukella, mutta toteutukseen haetaan kumppania, joka toimii yhdessä Luken kanssa, korostaa Luken hallintojohtaja Ilkka P. Laurila.

Kilpailutuksen myötä koetoiminnasta voi hänen mukaansa vastata jatkossa esimerkiksi oppilaitos tai "alaansa intohimoisesti suhtautuva" viljelijä.

Oppilaitosten ja viljelijöiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä Lukella ja sitä edeltäneellä MTT:llä on jo vuosien ajalta hyviä kokemuksia, Laurila kertoo. Kumppanuuksien avulla pystytään hänen mukaansa pitämään yllä "Luken läsnäoloa maakunnissa" ja varmistamaan koetoiminnan valtakunnallinen kattavuuden.

Kilpailutuksen piiriin kuuluvat tarjouspyynnön perusteella "peltokasvien kenttäkokeiden palvelutoiminta".

Palvelutoiminnalla tarkoitetaan viljelyalueiden kunnossapitoa, kylvömuokkausta ja lannoitusta, kokeiden perustamista, kasvinsuojelua, sadonkorjuuta ja sadon käsittelyä. Lisäksi sopimukseen kuuluu viljelykierron sekä kokeiden sijoittelun ja koekarttojen laatiminen sekä kokeiden vaatimat, esimerkiksi kasvinsuojeluun liittyvät käsittelyt.

Myös havainnot sekä niiden tallentaminen Luken järjestelmiin kuuluvat valittavan toimijan tehtäviin.

Luken kontolle jäävät jatkossakin kokeiden suunnittelu sekä tulosten analysointi ja raportointi.

"Tutkijan vastuuta ei sysätä sopimuksessa viljelijälle", Laurila korostaa.

Koetoiminnan voi Laurilan mukaan järjestää joko omalla pellollaan tai niillä pelloilla, jotka ovat nykyisin Luken käytössä. Peltojen käyttö edellyttää sopimusta peltomaiden hallinnoijan eli Metsähallituksen kanssa.

"Lopullinen ratkaisu riippuu saatavista tarjouksista."

Uudistuksella tavoitellaan tutkimuslaitokselle ennen muuta uutta "kumppanuuksia korostavaa tapaa toimia", Laurila korostaa.

Vaikka säästöt eivät ole Laurilan mukaan kilpailutuksen ensisijaisena tavoitteena, niitäkin kilpailutuksella saavutetaan. Hän muistuttaa, että valtion tutkimusrahoitusta on supistettu roimasti samaan aikaan kun uudet tutkimustarpeet vaativat panostuksia. Luken osalta leikkuri on vienyt rahoituksesta neljänneksen.

Käytännössä säästöjä syntyy esimerkiksi kiinteistökustannuksista.

Luke käyttää pääosin Senaattikiinteistöjen ja Ylistarossa Seinäjoen Yrityskiinteistöjen omistamia rakennuksia. Koetoiminnassa käytettävät pellot puolestaan ovat olleet viime vuodesta lähtien Metsähallituksen hallinnassa.

Sikäli kun toiminta nykyisissä kiinteistöissä ja nykyisillä pelloilla jatkuu, kustannuksista vastaa jatkossa kilpailutuksen voittanut toimija.

Käytännössä kilpailutus koskee entisten Seinäjoen Ylistaron, Rovaniemen Apukan, Mikkelin Karilan ja Sotkamon tutkimusasemien koetoimintaa. Luken erillinen Mikkelissä sijaitseva toimipaikka lakkautettiin jo pari vuotta sitten, ja toiminta on osa Luken ja Helsingin yliopiston yhdessä ylläpitämää Luomuinstituuttia.

Kilpailutuksen jälkeen Lukella on jäljellä kolme kasvintuotantoon erikoistunutta tutkimuspaikkaa: Jokioisilla, Siikajoen Ruukissa ja Kuopion Maaningalla.

Tarjousaikaa heinäkuun alussa julkaistussa ilmoituksessa on annettu elokuun loppuun asti.

Tarjouspyyntö kokonaisuudessaan tästä linkistä.