EK vierittäisi maatalousrahoitusta nykyistä enemmän jäsenmaille

”Budjetti tulee kohdistaa sellaisten julkishyödykkeiden tuotantoon, joissa eurooppalainen lisäarvo ja mittakaavaedut ovat suurimpia”, EK:n Brysselin johtaja Taneli Lahti sanoo. 

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan EU:n tulevalla rahoituskehyskaudella maatalouden rahoitusta voitaisiin siirtää nykyistä enemmän jäsenmaiden vastuulle.

”EU-budjetti on pieni eikä se tule kasvamaan. Tulevissa kehys­neuvotteluissa kahden suurimman rahoitustarpeen, maatalouden ja koheesion, vastuuta voitaisiin siirtää enemmän jäsenmaille”, EK:n Brysselin johtaja Taneli Lahti kuvailee tulevaa rahoituskehyssuunnittelua.

EK:n tuoreen Euroopan Unionin tulevaisuutta kuvaavan raportin painopisteet ovat EU-budjetin mahdollisimman suuri arvonlisä ja tehokkuus sekä siitä juontuva priorisointi. Koska rahaa on tarpeisiin nähden liian vähän, Lahden mielestä rahoitusta tulisi siirtää aitoihin eurooppalaisiin julkis­hyödykkeisiin, joista hyötyy mahdollisimman laaja joukko.

”Se tulee kohdistaa julkishyödykkeiden tuotantoon, joissa eurooppalainen lisäarvo on suurin”, Lahti sanoo.

Hankkeiksi, joista jokainen eurooppalainen hyötyisi, hän luettelee ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden, tutkimus- ja innovaatiokehityksen sekä Euroopan infrastruktuurin. Maatalouden rahoituksen lisäksi myös alueellisten erojen tasoittamisen pitäisi kuulua enemmän jäsenvaltioille itselleen.

”Näiden lisäksi budjetin pitäisi olla nykyistä joustavampi, jotta se voisi reagoida paremmin odottamattomiin kehityskulkuihin, kuten oli tarpeen maahanmuutto- tai talouskriisin aikana.”

EU:n kassan pienenemisen on pelätty haukkaavan ison osan viljelijöiden tukitasoista. EK:n mielestä EU-budjetin muutosten ei tarvitse vaikuttaa tukiin ja ne voitaisiin säilyttää ennallaan myös jäsenmaiden rahoituksella.

”Turhaan kierrättää rahaa EU:n kautta, jos tukia voidaan rahoittaa kansallisestikin. Yhteisiä sääntöjä noudattamalla sisämarkkinat saadaan pysymään toimivina”, Lahti toteaa.

Kansalliseen rahoitukseen siirtyminen on kyseenalaistettu, sillä jäsenmaat joutuisivat luopumaan merkittävästä EU-rahoituksesta kotimaahan päin ja samalla uudet tarpeet, kuten turvallisuus ja tutkimus, söisivät jäsenmaksusta nykyistä enemmän. EK:n mielestä jäsenmaiden omien maksuosuuksien mahdollisimman suuri palautuminen kotimaahan ei palvele yhteistä etua.

”Yhteisten varojen tehokkaampi käyttö tähtää siihen, että suomalaiset saavat enemmän vastinetta rahoilleen”, Lahti summaa.

Tulevan seuraavan vuosikymmenen rahoituskehyksen pituus on vielä auki. EK liputtaa viiden vuoden kehystä nykyisen seitsemän sijaan. Tämä lisäisi joustavuutta kohdentaa rahaa eri tarpeisiin.

Tarvittavaa liikkuma­varaa EU:n budjettiin saadaan jättämällä suurempi osa rahoituksesta kohdentamatta etukäteen, joustavammalla rakenteella, EK:n tulevaisuusraportti näkee.

Uusiin tulonlähteisiin EU:n yhteistä kassaa varten liitto ei ota kantaa. Sen mielestä toteuttamiskelpoisia uusia tulonlähteitä on vaikea löytää. Etukäteen on väläytetty erilaisia veroja, joilla budjetti saadaan kasvamaan, kuten hiili- ja ympäristövero, finanssitransaktiovero tai yritysvero.

Lahti kuitenkin painottaa, että verotaakka veronmaksajille ei saa nousta.

”Verojen sijaan tähän tulisi löytää muita lähestymistapoja.”