Gm-kasvien ala kasvaa kehittyvissä maissa nopeimmin

Kuva: Viestilehtien arkisto

Muuntogeenisten (gm) kasvien viljelyala maailmassa kasvoi viime vuonna kolme prosenttia 175 miljoonaan hehtaariin.

Yli puolet gm-kasvialasta sijoittuu kehittyviin maihin. Ne kirivät teollisuusmaiden ohi jo toissa vuonna.

Tilaston on koonnut yhdysvaltalainen biotekniikkamyönteinen järjestö ISAAA.

Viime vuonna gm-viljelyä harjoitettiin yhteensä 27 maassa. Edellisvuoteen verrattuna listalta putosi vain Egypti.

Gm-kasveja viljeli viime vuonna 18 miljoonaa viljelijää, joista yli 90 prosenttia oli kehitysmaiden pienviljelijöitä.

Yhdysvallat on edelleen maailman ylivoimaisesti suurin muuntogeenisten kasvien viljelijä. Viime vuonna sen gm-ala oli 70,1 miljoonaa hehtaaria.

Toisena oli Brasilia lähes 40,3 miljoonalla hehtaarillaan. Siellä kasvu oli jo viidentenä perättäisenä vuonna nopeinta maailmassa, nyt 10 prosenttia.

Argentiina on kolmanneksi suurin gm-tuottaja.

Viime vuonna Intia kiilasi Kanadan ohi nelossijalle. Intiassa viljellään pääasiassa gm-puuvillaa.

EU:ssa gm-kasveja viljeli viime vuonna viisi maata.

Espanja on EU:n ehdottomasti suurin gm-tuottaja viime vuoden 137 000 hehtaarillaan. Siellä viljellään tuhohyönteisiä torjuvaa Bt-maissia.

Gm-kasveista maailmassa viljellään hehtaarimääräisesti eniten soijaa. Toisena tulee maissi.

Yleisin geenitekniikan avulla kasviin siirretty ominaisuus on torjunta-aineen, useimmin glyfosaatin, kestävyys.

Viime vuonna USA:ssa kylvettiin 50 000 hehtaaria uutta, kuivuutta kestävää maissilajiketta.

Indonesiassa otetaan tänä vuonna kaupalliseen viljelyyn uusi kuivuutta kestävä gm-sokeriruoko.

SATU LEHTONEN

Lähde: www.isaaa.org.

Yleisin geenitekniikan

avulla kasviin

siirretty ominaisuus on torjunta-aineen kestävyys.

Avaa artikkelin PDF