Maitokiintiöiden hinnat laskussa
Maitokiintiöiden hinnat vapaassa kaupassa ovat kiintiökaudella 2012–2013 laskeneet selvästi edelliskaudesta.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla kiintiölitrasta maksettiin viime kaudella 11 senttiä ja kuluvalla kaudella yhdeksän senttiä.
Hintakehitys kuvastaa MTK:n maitoasiamies Sami Kilpeläisen mukaan sitä, että myös maitomäärät ovat laskeneet. Tämä on seurausta rajusta ostorehukustannusten noususta. ”Tilat miettivät nyt, millä hinnalla on järkevää tuottaa ja ostorehuista tingitään.”
Kilpeläisen mukaan hintasuhteen pohtiminen on aivan oikein.
Kiintiöhintojen lasku on Kilpeläisen mielestä myönteinen ilmiö. ”5–10 sentin litrahintaa pidetään maltillisena. Kauppoja tehdessä on syytä muistaa, että tulevaisuudessa kiintiöillä ei ole hintaa tai se on hyvin pieni.”
Olennaisimmin kiintiöiden hinnalla on merkitystä C-tukialueella.
”Vaikka kiintiöt poistuvat vuonna 2015, niissä on siihen asti syytä pysyä”, Kilpeläinen sanoo.
Myös AB-alueella on tärkeää, että luopujat luovuttavat kiintiöt jatkajille joko ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan, Kilpeläinen muistuttaa.
”Tyhjän kauden jälkeen kiintiö siirtyy joka tapauksessa valtion varantoon ilman korvausta.”
Kiintiöiden siirtoja voi tällä kaudella tehdä helmikuun loppuun asti.
Osalle tiloista varteenotettava vaihtoehto on kiintiön vuokraaminen. Vuokrata voi joka toinen vuosi tai investointipäätöksen turvin kolmena vuonna peräkkäin.
Tietoa vuokrakiintiöitä haluavista tiloista saa muun muassa osuuskunnista.
Kilpeläisen mukaan vuokraaminen on viime vuosina ollut lähes yhtä yleistä kuin ostaminen. Myös vuokrat ovat halventuneet.
Maidontuottajien yhteinen huoli on nyt epätietoisuus tulevasta, maitovaliokunnan puheenjohtaja Eero Isomaa kiteyttää.
Kansallinen tavoite on, että maidolle saataisiin uudessa tukipaketissa litrakohtainen tuki ja koko maahan samankaltainen järjestelmä.
Tavoitteena on saada tuotannolle jatkossakin jonkinlainen rajoite, mutta uutta kiintiöjärjestelmää ei olla luomassa, Isomaa kertoo.
Alustava suunnitelma on että luodaan tukioikeusjärjestelmä johon tuen maksu jatkossa perustuisi. Työ on parhaillaan käynnissä ja alustavat keskustelut komission suuntaan on tehty.
Isomaan mukaan joulukuisessa komission edustajien tapaamisessa annettiin ymmärtää, että maidon tulevan tukijärjestelmän rakentaminen on suomalaisten käsissä.
”Erittäin tärkeä viesti oli myös se että tulevaa tukimallia voidaan rakentaa erillään muun cap- järjestelmän rakentamisesta ja aikataulusta.”
Isomaa kertoo, että valmistelua tehdään pohjoinen tuki edellä.
”Toiveena on väljä päätös, jota voitaisiin kohdentaa kansallisesti niin, ettei väliinputoajia tulisi.”
Hän luottaa, että kansallinen tuki pystytään turvaamaan ja tuotannon hallintaan saadaan jonkinlainen mekanismi.
”Toivottavasti päätöksiä saataisiin voimaan pian, jotta tuottajille voitaisiin kertoa jotakin lopullista.”
Isomaa korostaa, että tulevat muutokset eivät tule hidastamaan maitotilojen kehitystä tai museoimaan tuotantoa.
Näkymät alalla ovat valoisat.
”Maito on terveystuote, jolla on globaalit kasvumahdollisuudet”, Isomaa rohkaisee tuottajia.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
