Ahma ja susi saavat kannanhoitosuunnitelman syksyllä
ROVANIEMI
Mittavat petovahingot ovat jouduttaneet pitkään valmisteilla olleen ahman ja suden kannanhoitosuunnitelman valmistelua.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mukaan niiden hoitosuunnitelmat valmistunevat syksyllä.
”Uusia petovahinkoja tulee edelleen. Pitää miettiä, millä toimenpiteillä vahinkoja voidaan välttää tai vähentää. Reunaehtojen takia pyyntilupia ei voida myöntää vapaasti, mutta kaikkia vaihtoehtoja on harkittava”, Koskinen sanoo.
Koskisen mukaan aikatauluihin vaikuttaa myös valmisteilla oleva arviointi suomalaisen suurpetopolitiikan onnistumisesta.
”Jos arvioinnista nousee esille olennaisia seikkoja, niiden pitää näkyä myös hoitosuunnitelmissa.”
Hoitosuunnitelman sisältö on toistaiseksi avoin. Kuitenkaan esillä ollut reviiripohjainen korvaus ei käy poroelinkeinolle.
”Toivomme, että ongelmia aiheuttavat ahmayksilöt voidaan siirtää poronhoitoalueen ulkopuolelle tai poistaa luvilla”, sanoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Reviiriperusteisen ahmakorvauksen vastustus selittyy etenkin sillä, että ahmojen todellista määrää ei tiedetä. Vastuu kannan määrittämisestä on maa- ja metsätalousministeriöllä ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella (Rktl).
”Rktl on ulkoistanut tehtävän Metsähallituksen luontopalveluille, joka on ympäristöministeriön alainen. Ahmakannan määritys ei ole hoidossa, myös kannan tavoitekoko tulee selvittää pikaisesti. On lisäksi ratkaistava, miten ahmoja vähennetään jatkossa”, vaatii kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.).
”Kohtuullista olisi, että petokorvauksiin tarvittavat määrärahat varattaisiin jatkossa jo valtion varsinaisen talousarvion yhteydessä”, sanoo kansanedustaja Heikki Autto (kok.).
Autton mukaan petokorvauksien maksun jatkuva viivästyminen on poroperheille kohtuutonta.
”Petovahinkojen korvaaminen ei korvaa sitä kansantaloudellista vahinkoa, että liha jää leikkaamatta ja myymättä.”
”Valtion pedot tappavat laittomasti poroja. Valtio pitäisi haastaa oikeuteen jokaisesta pedon tappamasta porosta, jota se ei ole korvannut. Poroa kohdellaan selkeästi vahinkoeläimenä”, toteaa Saamelaiskäräjien ex-puheenjohtaja Pekka Aikio Sodankylästä.
Suurpedoista etenkin ahma on kurittanut Käsivarren porokarjaa.
”Viime poronhoitovuonna löysimme noin 950 poronraatoa, ainakin saman verran jäi löytymättä. Teuraat ovat romahtaneet kahdessa vuodessa 2 000 ruholla eli noin 30 prosentilla”, kertoo Käsivarren paliskunnan poroisäntä Tuomas I. Palojärvi Enontekiöltä.
Palojärvi sanoo, että petojen tappamien lisääntymisen ja myyntiporojen vähenemisen aiheuttama todellinen tappio lasketaan miljoonissa euroissa.
”Meillä päin ei ole muutakaan työtä. Poroja on paimennettava petojen takia jatkuvasti. Kulut ovat kaksinkertaistuneet. Perheiden talous ei kestä tätä kovin pitkään.”
Käsivarren paliskunta on esittänyt ministeriölle ja Suomen Riistakeskukselle seitsemän ahman siirtoistutuksia. Viimeksi Käsivarren ahmoja siirrettiin etelämmäksi Rktl:n suurpetotutkija Erik S. Nyholmin johdolla 1990-luvun alussa.
Poronhoitoon liittyviä asioita käsiteltiin Paliskuntain yhdistyksen edustajakokouksessa viime maanantaina Rovaniemellä.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
