Hankerahaa tarjolla kasvintuhoojien tunnistamiseen
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on varannut 300 000 euroa kasvintuhoojien torjunnan ja tunnistamisen neuvonta- ja tutkimushankkeisiin.
Valtion rooli muuttuu, ja siitä tulee korvausten maksajan sijaan turvaaja suurten riskien varalta, selittää lainsäädäntöneuvos Pirjo Tomperi MMM:stä.
Korvausjärjestelmää muutettiin vuoden alussa osana kasvinterveyslain uudistamista.
Lakiin lisättiin muun muassa toimijoiden huolellisuusvelvollisuus. Se korostaa tuottajien kykyä tunnistaa ja ehkäistä vaarallisia kasvintuhoojia sekä hallita toimintaansa liittyviä kasvinterveysriskejä.
”Järjestelmän muutos ei poista jokaisen velvoitetta ilmoittaa kasvintuhoojan esiintymisestä tai epäillystä esiintymisestä viipymättä paikalliselle elykeskukselle tai Eviraan”, Tomperi muistuttaa.
Ministeriö kannustaa erityisesti neuvontajärjestöjä ja tutkimuslaitoksia hakemaan tarjolla olevaa hankerahaa. Hakuaika päättyy 22. huhtikuuta.
Haussa suositaan hankkeita, jotka keskittyvät vaarallisten kasvintuhoojien leviämisen kannalta kaikkein riskialtteimpaan materiaaliin: istutettavaksi tarkoitetut kasvit mukaan lukien peruna.
Toivomme, että järjestöiltä syntyy selkeitä ehdotuksia, miten ne neuvovat ja opettavat tuottajia tunnistamaan kasvintuhoojia ja hallitsemaan niihin liittyviä riskejä, Tomperi kertoo.
Hankkeen olisi hyvä kattaa koko toimijaketju.
”Lähtökohtaisesti kasvintuhoojien torjuntakustannukset kuuluvat toimijan normaalin liiketoimintariskin piiriin”, Tomperi selventää.
Jo vuoden 2002 kasvinterveyslain perusteluissa todettiin tarve hankkia yksityisiä vakuutuksia torjuntakustannusten kattamiseen.
Kymmenen vuoden aikana vakuutusasia ei kuitenkaan edennyt, koska valtio korvasi vahingot.
”Vankka uskomus siihen, että valtio korvaa, on estänyt yksityisten vakuutusmarkkinoiden kehittymisen alalle. Korvausjärjestelmän muuttuessa on vakuutuksilla toimijan riskinhallinnassa suuri merkitys”, Tomperi painottaa.
Hän muistuttaa, että tuottajien ja muiden alan toimijoiden on itse oltava aloitteellisia vakuutusyhtiöihin päin vakuutusten hankkimiseksi.
Ensi vuoden alusta kasvintuhoojan hävittämiskustannuksia voitaisiin korvata toimijalle valtion varoista vain poikkeuksellisissa tilanteissa.
Korvauksia voitaisiin maksaa esimerkiksi, jos versopolte aiheuttaisi Suomessa taimitarhoille merkittävät koko yhteiskuntaan vaikuttavat vahingot.
Samoin joidenkin virusten aiheuttamat tuhot Pohjanmaan kasvihuonekeskittymässä voisivat olla kohtalokkaita koko elinkeinolle. Myös tulipoltteen aiheuttamat vahingot voisivat olla niin laajoja, että valtio maksaisi hävittämiskustannuksia.
Valtio tiukentaa kasvintuhoojien hävittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamista, koska nykyisenkaltaisiin korvauksiin ei riitä rahaa.
Kuluneiden kymmenen vuoden aikana valtio on maksanut kasvinterveyskorvauksia 1–2,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Korvauksia on maksettu 18 erilaisen vaarallisen kasvintuhoojan hävittämisestä.
MAIJA ALA-SIURUA
Lisää tietoa hankehakemuksesta: www.mmm.fi/tutkimus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
