Naantalin viljasataman teho nousee kolmanneksen
Laiturissa oli perjantaina kuvassa pikkuruiselta näyttävä Sophia-B-laiva, joka toi Ahvenanmaalta 600 tonnia vehnää ja ohraa. Kun samaan paikkaan kiinnittyy 60 miljoonan kilon Panamax- laiva, näkymä on aivan erilainen. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoNAANTALI (MT)
Suomen suurimmassa viljasatamassa pystytään nyt ottamaan viljaa vastaan jopa 700 tonnia tunnissa, kun määrä aiemmin oli 500 tonnia tunnissa.
Vastaanottovauhdilla on iso merkitys tilanteessa, jossa rannassa seisoo Panamax-luokan laiva. Näihin merten jätteihin on nopealla aikataululla lastattava 60 miljoonaa kiloa viljaa.
Vastaanottotehon kasvu johtuu Suomen Viljavan tuoreesta miljoonan euron investoinnista. Viidennen vastaanottolinjan käyttöönotto elokuun alussa nosti vuorokausivastaanottotehon 14 000 tonniin.
Investoinnin ansiosta viljan vastaanotto ei enää keskeydy laivan lastauksen ajaksi, Suomen Viljavan toimitusjohtaja Pasi Lähdetie kertoo.
Autoille voidaan jakaa 90 kippiaikaa vuorokaudessa aiemman 60:n sijaan. Viljaa voidaan ajaa myös suoraan tiloilta laivaan esipuhdistuksen ja vaa’an läpi.
Naantalin satamavarasto rakennettiin aikanaan viljan tuontia varten, mutta sittemmin Suomesta on tullut iso viljan viejä.
Viime vuonna viennin arvo oli yli 160 miljoonaa euroa, mikä kattoi 15 prosenttia koko elintarvikeviennistä.
Varsinais-Suomessa vienti on muuta maata tärkeämmässä roolissa. Alueella tuotetaan esimerkiksi puolet maan vehnästä, mutta viiden viime vuoden aikana sieltä on hävinnyt noin 300 000 tonnia viljankäyttöä, Lähdetie kertoo.
Naantalin toimintojen tehostuminen parantaa Suomen kykyä kilpailla viljakaupassa yhä vahvempia ja tehokkaampia Baltian maita vastaan.
MTK-Varsinais-Suomen puheenjohtaja Tapani Heikkilä kertoo, että viljelijät ottavat Viljavan uuden investoinnin ilolla vastaan.
”Kun jalostava teollisuus on vähentänyt käyttöään ja kotieläintilojen viljan kulutus laskenut, Varsinais-Suomeen on syntynyt kova viljapaine.”
Heikkilän mukaan viljelijät ovat olleet pitkään tyytymättömiä viljaketjun toimivuuteen.
”Viljaa ei meillä arvosteta, vaikka laatu on maailman parasta. Viljelijä on ollut se ketjun osa, joka saa vähiten.”
Viljavan investointi on yksi askel eteenpäin, mutta Heikkilä toivoo toimia myös viljakauppiailta.
Viljelijät ovat vakavasti suunnitelleet ryhtyvänsä tekemään viljakauppaa itse. Yhteyksiä ulkomaille on jo otettu.
Heikkilän mukaan oppia voidaan hakea esimerkiksi Virosta.
”Siellä viljan tuotanto on lyhyessä ajassa tuplaantunut. Tuottajaorganisaatio on tehokas ja hallitsee viljakaupan todella hyvin.”
Syksyn viljasadon lopullinen määrä ja laatu on vielä säiden armoilla.
Lähdetie uskoo, että vilja saadaan kauppalaatuisena pelloilta talteen. ”Sääennusteet lupaavat nyt hyvää”, hän sanoi perjantaina.
”Naantalissa ei varmaankaan koeta niin hektistä talvea kuin viime syksyn huippusadon jälkeen, mutta kiireinen talvesta tulee nytkin.”
Satu Lehtonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
