Lähitulevaisuudessa robotti poimii sinunkin mansikkasi

Pauliina Palonen maistaa Malling Centenary -mansikkaa Annin marjatarhalla. Kuva: Johannes Tervo

Kymmeniä marjanviljelijöitä kokoontui tiistaina 11.6 Kauhavalle Annin marjatarhalle kuulemaan alan uusimmat käänteet. Tilaisuuden avasi hollantilainen agronomi Jan Robben.

Hänen mukaansa jalostuksessa on otettava huomioon se seikka, että mansikanpoimintarobotit ovat todellisuutta jo viiden vuoden päästä.

Lisäksi mansikoiden jalostukseen vaikuttavat samat kasvavat trendit kuin moneen muuhunkin alaan. Kuluttajat ovat kriittisiä ja vaativat käytettäväksi vähemmän kemikaaleja ja pienempää hiilijalanjälkeä. Myös fossiilisen energian käyttöä toivotaan vähennettävän. Tärkeänä asiana kuluttajien kannalta on kuitenkin edelleen maku.

Robben näkee suomalaisessa mansikanviljelyssä paljon kehitettävää: "Hollannissa mansikanviljelyala on pienempi kuin Suomessa, mutta tuottomme ovat suurempia. Siihen vaikuttaa lajikkeet sekä vahva tietämys ja osaaminen".

Hän kertoo, että Suomessa käytetään yhä yleisesti vanhoja lajikkeita, kuten yli 30-vuotiasta Polkaa.

"Se on tietysti se, mihin kuluttajat ovat tottuneet. Viljelyyn kannattaa kuitenkin ottaa myös uusia lajikkeita ja kokeilla kuinka ne menestyvät niin viljelyn kuin kuluttajienkin kannalta".

Helsingin yliopiston dosentti Pauliina Palonen oli kertomassa ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Helsingin yliopiston yhteisestä Mansikan syyshoito -hankkeesta, jossa tutkitaan muun muassa syyslannoitusta.

Hankkeessa etsitään keinoja kasvattaa mansikkasatoja. Tutkimukselle on Palosen mukaan tarvetta: esimerkiksi Keski-Euroopassa tehtyjä tutkimuksia ei voi soveltaa Suomeen suoraan.

Mansikka tekee kukka-aiheensa syksyllä, mikä määrittää seuraavan vuoden satomäärää. Sen takia lisälannoituksena annetun typen ajoittaminen on tarkkaa puuhaa: liian aikaisessa vaiheessa annettu lannoitus vähentää kukka-aiheiden määrää, kun taas liian myöhäinen heikentää talvehtimista.

Lehdistöjen niittokokeissa selvitetään tarvetta vanhojen lehtien poistamiseen kasvustoista. Niitto tehdään sadonkorjuun jälkeen loppukesällä ja sen tarkoituksena on kohdistaa kasvin voimavarat uusien kukka-aiheiden tekemiseen poistamalla lehdet, jotka eivät enää tehokkaasti yhteytä.