Yaran asema horjuttaa Suomen ruokaketjua

Kuva: Timo Filpus

Tiistaina se tapahtui. Norjalaisomisteinen lannoiteyhtiö Yara käynnisti kaupan syksyn eristä. Ennestäänkin huippulukemissa oleviin lannoitteiden hintoihinsa yhtiö lätkäisi päälle rajun 200 euron korotuksen tonnilta. Kun kesäkuussa hinta oli noin 700 euroa, nyt vastaavasta määrästä pitää pulittaa 900 euroa.

Jo ennestään ahtaalla olevat viljelijät ovat korotuksesta tuohduksissaan. Myös muut ruokaketjussa toimivat nurisevat hiljaa itsekseen.

Kun alan kannattavuus on heikko, ruokakriisi uhkaa sekä globaalisti että kotimarkkinoilla ja kansalaisten ostovoimaa pyritään uhkaavan taantuman ja inflaation oloissa tukemaan ylimääräisillä lapsilisillä, pystyy lannoiteyhtiö ilmoitusluontoisesti nostamaan hintoja lähes 30 prosenttia.

Samalla on syytä muistaa, ettei korotus ole ainutkertainen. Lannoitteiden hinnat ovat parissa vuodessa jopa kolminkertaistuneet.

Yaran toiminta on viime vuosina ollut erittäin kannattavaa, kun maataloustuottajat ja elintarviketeollisuus ovat kamppailleet ankarissa taloudellisissa ongelmissa.

Lannoitteiden hintojen nousu ei toki johdu pelkästään Yarasta. Pääsyy tilanteeseen on Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan. Tämän seurauksena kaasusta ja muusta energiasta on tullut koko Euroopassa huutava pula.

Myös lannoitteiden raaka-aineissa sekä Venäjällä että sen liittolaisella Valko-Venäjällä on huomattavan vahva asema, jolla ne kiristävät koko läntistä maailmaa.

Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg myöntää korotuksen kovuuden. Hänen mukaansa tämä hinta yhtiön pitää kuitenkin tuotteesta saada, jotta lannoitetta yleensä saadaan markkinoille. Kaikkialla Euroopassa sitä ei saada (MT 30.8).

On yhä perustellumpaa kysyä, saadaanko lannoitteita enää myöskään Suomen markkinoille. Myös hinta on olennainen asia ruokaturvan kannalta. Ilman kunnon lannoitteita koko tuotannon taloudellinen mielekkyys joutuu vaakalaudalle. Myös tarvittavat satotasot uhkaavat jäädä Suomen osalta liian pieniksi tilanteessa, jossa ruuasta on tulossa yhä niukkeneva hyödyke sodasta kärsivässä Euroopassa.

Tiistain aikana lannoitekaupassa tapahtui toinenkin kummallisuus. Yaran myynti loppui iltapäivällä yhtä äkisti, kun se alkoikin.

Lannoitteita ei riittänyt kaikille. Nyt jatkosta ei tiedä kukaan. Saattaa olla, että edes Yaran Uudenkaupungin tehtaalla ei tiedetä, milloin kotimaahan kannattaa taas lannoite-eriä suunnata. Maailmanmarkkinat vetävät tällä hetkellä hyvin ja yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet tehdä siellä voittoa.

Viljelijät ja ruokaketjun muut toimijat ihmettelevät Yaran toimintaa. Kun asema markkinalla on äärettömän vahva, näin on mahdollista käyttäytyä.

Silti Yaran Suomen yksikkökään ei välttämättä ole tilanteeseen tyytyväinen. Epäluulon ja arvostelun kohteena oleminen ei ole miellyttävää.

Nyt jokainen alaa seuraava katsoo tarkasti, kuinka suurta voittoa norjalaisyhtiö markkinoilla tekee. Taloudellisen tuloksen maksimoiminen on yrityksille luonnollinen tavoite. Silti sotatilanteen vallitessa, liian suuri voitto nostaa kiukkua kaikkialla.

Jos ruokaketju eurooppalaisen sodan takia olennaisesti häiriintyy, myös poliittisen päättäjän on pystyttävä puuttumaan asiaan.

Maataloustuottajien etujärjestön MTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergn mukaan kilpailuviraston pitäisi jo ryhtyä selvittämään asiaa, jotta myös maataloustuottajien ja koko ruokaketjun asema lannoitekaupassa toteutuisi.

Venäjän hyökkäyksen ja sitä seuranneen markkinahäiriön pitkittyessä eri maat joutuvat uudelleen etsimään ratkaisuja lannoiteomavaraisuuden palauttamiseksi. Näin voi käydä myös meillä.