”Kyllä tässä kirjassa on paljon sellaista tietoa, jota moni ei tiedä"
Puhtaan veden saanti ja ruuantuotanto ovat ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä.Lähestyvä hiihtoloma piti MT:n nuorisoraadin jäsenet niin kiireisinä, että kirja-arvostelun ääreen saatiin lopulta istuutumaan vain yksi nuori ja kissa.
”Tää onkin paksu kirja, paljon tietoa vissiin”, on Lavinia Rawstornen ensimmäinen ajatus.
Ruokaa!-oppikirjassa avataan monia tärkeitä termejä, kuten sanaa kotieläin. Arkisessa kielenkäytössä kotieläin sekoittuu lemmikkieläimeen, koska lemmikit asuvat ihmisten kodeissa.
”Hulda, sinä et siis ole koti- vaan lemmikkieläin. Lehmä ja kana ovat kotieläimiä”, kissalle selitetään.
Yhdeksäsluokkalaisen Rawstornen mielestä kirja vaikuttaa vähän vaikealta peruskouluun. Kiitosta saavat havainnollistavat kuvat ja kuvitus muutenkin. Silmä löysi joka aukeamalta mielenkiintoista katsottavaa. Kuvat tukevat ja avaavat käsiteltävää asiaa.
Ilmastonmuutosta käsittelevän luvun äärellä vierähti tovi. Kuvat lehmäroduista herättivät ihastusta.
Vaikka suomenkarjan lehmiä ei enää paljon ole, halutaan tämä vanha rotu silti säilyttää.
Kirja kertoo, että vanhoilla roduilla on arvokkaita perinnöllisiä ominaisuuksia. Niiden maidolla on hyvä valkuais- ja rasvapitoisuus sekä juustoutuvuus. Siitä johtuen rodut ovat päässeet kansallisen geenivaraohjelman suojelukseen.
Kirja kertoo myös maatalouden historiasta ja siitä, kuinka omavaraistaloudesta on vasta nuoren isovanhempien elinaikana siirrytty suurten maatilojen aikakauteen.
”Kyllä tässä kirjassa on paljon sellaista tietoa, jota moni ei tiedä. Ihan mielenkiintoista”, raatilainen kehaisee.
Vastikään ilmestynyt oppikirja ”Ruokaa! – Kestävä maatalous ja ruoantuotanto” avaa monta näkökulmaa tuotannon tämän päivän haasteisiin.
Kirjahankkeen käynnisti MTK:n koulutusjohtaja Susanna Aro ja sen ovat kirjoittaneet yliopistonlehtori Mervi Seppänen, professori Laura Alakukku, tutkimusprofessori Marketta Rinne sekä tutkimusprofessori Sirpa Kurppa.
”Kirjasta tuli niin kattava, että se soveltuu perusopetuksen lisäksi toisen asteen opetukseen, ammatillisiin oppilaitoksiin ja johdannoksi korkeakouluopintoihin. Myös yläkoulussa on mahdollista opettaa ruuantuotantoon liittyvää valinnaista oppiainetta. Oppiaineen nimen voi koulu itse määrittää”, Aro kertoo.
Tänä päivänä puhutaan paljon tuotteiden ympäristövaikutuksista.
Elintarvikkeille voidaan laskea ilmastonmuutosvaikutusta kuvaava hiilijalanjälki sekä erilaisia resurssijalanjälkiä kuten maankäyttövaikutus sekä vesi- ja ravinnejalanjäljet.
Laskeminen ei kuitenkaan ole yksioikoista. Siihen liittyy monia muuttujia ja epävarmuustekijöitä. Ruokaa!-kirja antaa nuorelle kokonaiskuvan eri tekijöiden vaikutuksista.
Ruoka-ala työllistää tavalla tai toisella joka seitsemännen suomalaisen työssäkävijän. Pellolta alkava ketju päättyy jatkojalostuksen, jakelun, kaupan, valmistuksen ja tarjoilun kautta pöytään.
Ruuan tuottaminen kestävällä tavalla on koko ihmiskunnan kohtalonkysymys. Sekä tuotannon järjestäminen että viisas kuluttaminen edellyttävät osaamista ja vastuunottoa.
Oppikirjan julkaisija on Maahenki Oy ja se on toteutettu MTK:n Säätiön tuella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


