Huono talouden hallinta syynä ulosottoihin
Maatilojen paheneva taloudellinen ahdinko ei ainakaan vielä näy Pohjois-Karjalan ulosottovirastossa dramaattisena piikkinä tilastoissa.
Johtava kihlakunnanvouti Antti Soininen arvelee useimmissa maatilojen ulosottotapauksissa syynä olleen pikemminkin huonon talouden hallinnan kuin sen, että maatalous elinkeinona olisi ollut kannattamatonta.
”Monesti kierre alkaa siitä, jos veroilmoitukset eivät ole kunnolla täytettyjä ja isoja arvioveroja lankeaa maksettavaksi”, Soininen sanoo.
Lähtökohta on hänen mukaansa aina neuvottelu.
”Ulosotto joustaa ja neuvottelee sen, minkä lain sallimissa rajoissa voi.”
Tuotantoon käytettävän omaisuuden myyminen velkojen vakuudeksi on viimeisin, äärimmäinen toimenpide.
”Ison maatalouskokonaisuuden myynti on ollut Pohjois-Karjalassa vielä tavattoman harvinaista. Useimmiten tilatukien ja luonnonhaittakorvausten ulosmittaus on riittänyt”, Soininen sanoo.
Pankkien hän arvelee ainakin joissakin tilanteissa tulleen jopa entistä tiukemmiksi ja tarkemmiksi maksuaikatauluissa.
Maanviljelijä Aimo Kivijärven kritisoima Kiihtelysvaaran Osuuspankin toimitusjohtaja Pasi Leppänen ei voi ottaa kantaa yksittäisten asiakkaidensa tapauksiin mutta vakuuttaa että kuukausittaisia lainojen lyhennyseriä pienennetään tätä nykyä usein.
”Maanviljelijäasiakaskunta edustaa lukumääränä vain yksittäisiä prosentteja asiakaskunnastamme, mutta luotot tiloilla ovat isojakin riippuen nykyisistä investoinneista. Maatalouden rahoituksesta saattaa kertyä lähes kymmenen prosenttia kaikista luotoistamme”, Leppänen ynnäilee.
Raha-asioissa pankin joustomäärää sanelee Leppäsen mukaan asioiden yleinen hoitotaso.
”Jokaisen asiakkaamme kanssa yhdessä pyrimme ja haluamme löytää ratkaisut luottojen hoitamiseksi.”
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
