Odotettu lakiuudistus voimaan - Maatilan osakeyhtiöittäminen halpenee tuntuvasti

Kaksi nuorta maidontuottajapariskuntaa perusti Kiteelle MaitoSuoni-osakeyhtiön viitisen vuotta sitten. Maaseudun Tulevaisuus kysyi heidän kuulumisiaan tämän vuoden tammikuussa. Ari Hänninen (oik.) kertoi, että tärkein tavoite eli työmäärän kohtuullistaminen toteutui. Kuvassa myös Marko Suoninen. Kuva: Niko Nyrhinen

Maatilojen yhtiöittäminen saanee uutta vauhtia vuodenvaihteessa. Tuolloin astuu voimaan varainsiirtoverolain muutos, joka vapauttaa osakeyhtiöksi muutettavan maatilan siirtyvien kiinteistöjen ja osakkeiden varainsiirtoverosta.

Tähänkin asti toimintamuodon muutos on ollut mahdollinen ilman tuloveroseuraamuksia, mutta vuoden vaihteen jälkeen toteutettavissa toimintamuodon muutoksissa ei määrätä enää myöskään varainsiirtoveroa.

Tiettyjen edellytysten pitää kuitenkin täyttyä, jotta tulo- ja varainsiirtoverolta vapautuu, korostaa verotuksen ja yritystoiminnan konsultti Ilkka Ojala.

"Ensinnäkin maatilan yritystoiminta pitää siirtää toimintamuodon muutoksella uuteen perustettavaan yhtiöön. Jos toiminta siirretään aiemmin perustettuun yhtiöön, vapautusta ei sovelleta ja tulo- ja varainsiirtoverotus suoritetaan normaalisti."

Toimintamuodon muutoksessa on vaaditaan "identtisyyden" säilymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perustettavan osakeyhtiön on jatkettava toimintaa samanlaisena kuin aiemmassa yritysmuodossa.

Lisäksi identtisyysvaatimus koskee yritystoiminnan varoja ja velkoja: ne on siirrettävä yhtiölle.

Periaatteessa myös omistuksen pitää säilyä ennallaan. Tästä on kuitenkin mahdollista pienessä määrin poiketa, Ojala kertoo.

"Esimerkiksi yhtymässä tai kuolinpesässä jokaisen osakkaan ei ole välttämättä siirryttävä uuden yhtiön omistajiksi."

"Luopumisesta voi kuitenkin syntyä lahjoja eli omistuksestaan luopuvalle voidaan määrätä lahjaveroseuraamus", Ojala muistuttaa.

Vaikka ensi vuonna onkin odotettavissa ainakin pienimuotoinen yhtiöittämisbuumi, kaikille tiloille se ei sovi.

"Yhtiöittäminen ei kaikissa tilanteissa ole mikään autuaaksi tekevä ratkaisu."

Perinteinen maatila on hallinnollisesti kevyempi kuin osakeyhtiö. Osakeyhtiöiden on pidettävä kahdenkertainen kirjanpito, kun ilman yhtiömuotoa toimiva maatila selviää muistiinpanoilla. Osakeyhtiömuotoisella maatilalla tilintarkastus on pakollinen, jos tilintarkastusvelvollisuudelle asetetut rajat ylittyvät.

Arvonlisäverotuksessa perinteisille maatiloille tyypillinen vuosimenettely ei osakeyhtiössä käytännössä tule kyseeseen. Osakeyhtiömuotoisten tilojen liikevaihto on tyypillisesti niin suuri, että arvonlisäveron verokausi on käytännössä aina kuukausi.

Lisäksi ilman yhtiömuotoa toimivalla maatilalla kaikki rahavarat ovat omistajan käytettävissä. Osakeyhtiöstä omistaja ei voi nostaa rahoja omaan käyttöönsä vapaasti, Ojala luettelee.

Myös tilan tuotteiden ottaminen omaan käyttöön on tehtävä osakeyhtiössä aina käyvin hinnoin.

"Osakasta suosiva hinnoittelu tulkitaan peitellyksi osingonjaoksi."

Kenelle yhtiöittäminen sitten sopii?

"Yhden yrittäjän tilalle ja perhetilalle verotus on ratkaiseva syy", Ojala luonnehtii. "Tilaa on harvoin perusteltua yhtiöittää, jos sillä ei ole saavutettavissa veroetuja."

Tällaisesta tilanteesta on kyse esimerkiksi silloin, jos yhtiöittämisellä pystytään selkeyttämään verotusyhtymän tai kuolinpesän hajautunutta omistusta ja sen myötä päätöksentekoa.

Erityisesti yhtiöittäminen on Ojalan mukaan hyvä ratkaisu sellaisille tiloille, jotka ovat laajentaneet toimintaansa velkarahalla.

"Maatalouden yritystulo jaetaan nettovarallisuuden perusteella ansio- ja pääomatulo-osuuksiin. Velkarahalla peltoa ostaneen tilan nettovarallisuus saattaa olla hyvin pieni tai jopa negatiivinen. Jos nettovarallisuutta ei ole, maatalouden koko tulo verotetaan ansiotulona."

"Progression vuoksi verotus on velkarahalla maahankintoja tehneille erittäin ankara."

Tilan muuttaminen avoimeksi yhtiöksi tai kommandiittiyhtiöksi ei verotusongelmaa ratkaisisi, sillä niiden maataloustulosta muodostuu yrittäjälle ansiotuloa samalla tavalla kuin yksityiselläkin maatilalla.

"Sen sijaan osakeyhtiöillä verokanta on aina tulojen määrästä riippumatta 20 prosenttia. Se helpottaa yritystoiminnan lainojen lyhentämistä. On paljon helpompaa lyhentää lainoja, kun veroa menee 20 eikä 50 prosenttia."

Lisäksi osakas voi "säännöstellä" henkilökohtaista verotustaan ottamalla yhtiöstä vain sopivan määrän verotettavaa tuloa.

Jos osinkoa maksaa itselleen enintään kahdeksan prosenttia nettovaroista, siitä lasketaan veronalaiseksi pääomatuloksi 25 prosenttia.

"Kun pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, kokonaisvero yritystulosta on silloin 26 prosenttia."

Yhtiössä työskentelevä osakas voi nostaa itselleen myös palkkaa. Matalilla tulotasoilla sen vero saattaa olla jopa alle 26 prosenttia.

Ilkka Ojala kertoi maatilojen yhtiöittämiskysymyksistä PI-Johtamiskoulun Veropäivillä Helsingissä 15.12.

Katso video:

Onko perinteisen maatilan aika ohi – MTK:n verojohtaja vastaa