Kaasukäyttöinen V8-moottori pyörittää sähköä jauhavaa generaattoria. Kuva: Esko Keski-Vähälä
Toholampilainen karjatila saa biokaasulaitoksesta 130 000 euron vuosittaiset säästöt – ”Sähkön ja lannoitteiden hintojen noustua ei takaisinmaksussa monta vuotta mene”
Wennströmit rakentavat karjatilalleen Toholammille jo toista biokaasulaitosta, jossa tuotetaan metaania liikennekäyttöön.
Ilpo Wennström on tyytväinen biokaasuinvestointiinsa Toholammilla. Kuva: Esko Keski-VähäläIlpo ja Tiina Wennström rakensivat kolmisen vuotta sitten lypsykarjatilalleen Toholammille biokaasulaitoksen, mikä osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi. ”Kyllä voi sanoa, että kannattavuus on hyvä ja investointi sattui kohdalleen”, Ilpo Wennström sanoo.
600 kuution reaktorissa kaasutetaan maatilan 260 lypsävän sekä nuorkarjan tuottama 10 000 kuution liete sekä jonkin verran heinää. Kaasulla tuotetaan sähköä tilan omaan käyttöön, lämpöä, lietelantaa ja separoitua kuivalannoitetta.
”Suurin hyöty on toistaiseksi tullut siitä, että on säästytty lannoitteiden ostolta. Sen arvo on noussut nyt sataantuhanteen euroon vuodessa, kun lannoitteiden hinnat ovat nousseet.”
Myös sähkön arvo on tuntuva sähkön hinnan noustessa, sähköä V8-moottori ja 50 kilowatin generaattori jauhavat 350 000 kilowattituntia vuodessa. ”Ennen sähkölasku oli 3300 euroa kuukaudessa, nyt 300 euroa. Siten säästöä tulee 35 000 euroa vuodessa”, Wennström kertoo.
Yhteensä biokaasulaitoksen tuottamaa säästöä kertyy siis yli 130 000 euroa vuodessa, joka on aikamoinen lisä viivan alle tilan 1,5 miljoonan euron liikevaihdosta.
”Laitoksen takaisinmaksuajaksi arvioitiin alun perin 7,5 vuotta, mutta sähkön ja lannoitteiden hintojen noustua ei takaisinmaksussa monta vuotta mene.”
Laitos on Demecan valmistama, investointikustannukset tilalle olivat 550 000 euroa. Valtion avustusta laitos sai 40 prosenttia. Demeca huoltaa laitteet 20 000 euron vuotuisella huoltosopimuksella.
Wennströmit rakentavat parhaillaan tilalle uutta yhtiömuotoista biokaasulaitosta, jonka kustannusarvio on 1,7 miljoonaa euroa. Reaktori on yli tuhannen kuution kokoinen ja laitos tuottaa puhdistettua metaanikaasua ajoneuvokäyttöön. Avustusta laitos saa 50 prosenttia investointiarviosta.
Laitokseen tulee vastaanottohalli, jossa on hajua vähentävä alipainejärjestelmä sekä hygienia-asema.
Biokaasusta erotetaan hiilidioksidi, jolloin saadaan liikennekelpoista metaanikaasua aikaan.
Uuden laitoksen takaisinmaksuajaksi on arvioitu 10 vuotta. Kaasun hinta on kuitenkin kaksinkertaistunut vuodessa, mikä lyhentää takaisinmaksuaikaa.
Maatilalle ollaan rakentamassa uutta kaasulaitosta liikennemetaanin tuotantoon. Kuva: Esko Keski-VähäläWennström uskoo, että liikennekaasulle löytyy käyttöä. Tilan omat traktorit ja autot muutetaan kaasukäyttöiseksi ja myös lähellä sijaitseva juomavalmistaja Finn Spring aikoo käyttää biokaasuautoja.
Myös lähistön teollisuuslaitokset ovat kiinnostuneet biokaasusta vedyntuotantoa tai höyryn tuotantoa varten.
Lisäksi yksityisautoiliden keskuudesta löytyy kiinnostusta kaasuauton ostosta työmatkoille, kun lähistölle tulee tankkausasema.
Nykyisen biokaasulaitoksen tuottama kuivattu fosforipitoinen lannoite viedään tilakeskuksesta kauempana sijaitseville pelloille, mikä vähentää kuljetuskustannuksia. Fosforin hidas liukeneminen sopii heinikoiden uusimiseen.
Vesipitoinen liete ajetaan lähellä oleville omille, vuokratuille ja sopimusnurmille. Typpipitoinen ja vähäfosforinen neste lannoittaa Wennströmin mukaan nurmia erittäin hyvin luomutuotannossa.
Tilalla on omaa ja vuokrattua peltoa 250 hehtaaria sekä lietesopimuspeltoa 140 hehtaaria.
”Pyrkimys on koko tilan omavaraisuuteen ja se alkaa toteutua lähes kokonaan, kun uusi laitos valmistuu talvella ja koneet vaihdetaan kaasulle.”
Maatila on mukana Oulun yliopiston ja Demecan pilotissa, jossa seurataan muun muassa eri syötteiden energia- ja lannoitearvoja ja hyötyjä.
Wennström on pohtinut myös, voisiko kunnallista fosforipitoista puhdistusjätettä käyttää nykyistä enemmän maatiloilla. Puhdistusjätteessä raskasmetallien määrä voi olla usein lähes olematon varsinkin jos mukana ei ole esimerkiksi sairaalajätettä.
Monet kaasun tuotantoa pohtivat maatilat pitävät esteenä liian pientä tilakokoa. Wennströmin mukaan investoinnin kannattavuus riippuu kuitenkin myös monesta muusta asiasta, esimerkiksi onko lähistöllä sopivaa teollisuutta tai puutarhoja, jotka tuottavat syötettä laitokseen.
Myös suojavyöhykkeiden ylijäämänurmea tulisi voida käyttää kaasun tuotantoon.
Biokaasulaitoksen hyöty perustuu pitkälle lannoitehyötyyn keinolannoitteiden hinnan noustua. Kuva: Esko Keski-VähäläArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
