Tutkimus kumoaa pelot raskasmetalleista: Puhdistamoliete on turvallinen lannoite
Moni viljanostaja on kieltänyt puhdistamolietteen käytön lannoitteena. Luken tutkimus antaa uutta näkökulmaa ravinnekierrätyksen kehittämiseen.
Puhdistettua jätevettä puhdistamossa. Jätevesiin kertynyt fosfori olisi hyvä palauttaa takaisin ruokakiertoon, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Kuva: Kari SalonenJätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyvä liete ei ole uhka ruokaturvallisuudelle, vaikka sitä käytettäisiin lannoitteena peltoviljelyssä. Tähän tulokseen on tultu tutkimushankkeessa, jota koordinoi Luonnonvarakeskus Luke.
Useat viljanostajat kieltävät puhdistamolietteen käytön sellaisen sadon lannoituksessa, joka toimitetaan niiden käyttöön (MT 17.11.2017). Perusteena kiellolle on pelko, että lietteiden sisältämät haitta-aineet siirtyvät satoon.
Näin ei kuitenkaan Luken tutkimuksen perusteella tapahdu.
Haitta-aineiden siirtymistä selvitettiin kahdella kasvilla, ohralla ja raiheinällä. Vaikka liete sisältää enemmän haitallisia raskasmetalleja fosforikiloa kohden, kasvien maanpäällisiin osiin lietteen haitta-aineita ei siirtynyt.
Tutkimuksessa selvitettiin myös lietteen sisältämän fosforin käyttökelpoisuutta satokasvin ravinnetarpeen täyttäjänä.
Tulosten mukaan lisäysvuonna jätevesilietefosforin lannoitusarvo on vain 10 prosenttia väkilannoitefosforin lannoitustehosta. Kolmen vuoden seurantajakson aikana se nousi parhaimmillaan 40 prosenttiin.
Lannoitusarvoa heikentää puhdistuksessa fosforin talteenottoon käytettävä rautapitoinen kemikaali.
Tutkimuksen tekijät korostavat, että jätevesilietteiden fosfori pitäisi saada nykyistä tehokkaammin takaisin ruuantuotannon. Näin voidaan vähentää uusiutumattoman fosforin louhintaa lannoituskäyttöön.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

