Viime vuonna alkanut taimibuumi jatkui keväällä – taimien myynti hiljeni helteiden ajaksi

Hortensia on suosittu taimi myös pienemmillä pihoilla. Kuva: Sanne Katainen

Taimitarhan valikoimassa on noin 500 eri lajia ja lajiketta. Kuva: Sanne Katainen

Tänä kesänä viimevuotinen taimibuumi näkyi jo keväällä niin, että puutarha-alan ammattilaiset tilasivat ennakkoon taimia aiempaa enemmän.

Viime vuonna korona aiheutti varsinaisen taimibuumin. Ihmiset viettivät kesän kotona tai ainakin kotimaassa ja käyttivät yllättäen vapautunutta vapaa-aikaa pihan laittoon.

”Taimia olisi mennyt viime kesänä paljon enemmänkin, mutta taimipula yllätti. Taimibuumi näkyi erityisesti vähittäismyynnissä”, Toijalan taimitarhan omistaja Magnus Säteri kertoo.

Pitkään jatkunut helle rokotti tämän kesän taimimyyntiä, koska ihmiset siirtyivät omilta pihoiltaan rannoille. Helle siirsi monien istutussuunnitelmia, mutta ilmojen jäähdyttyä taimi­myynti on taas lisääntynyt.

”Puutarhanhoito on vapaa- ajan harrastus ja se kilpailee aina muiden harrastusten kanssa”, Säteri toteaa.

Mervi Lankila-Säteri ja Magnus Säteri lastaavat myyntiin lähtevää kuormaa. Kuva: Sanne Katainen

Valikoiman laajuus on asiakkaille tärkeä. ”Jotkut tulevat kaukaakin hakemaan tietyn taimen”, Säteri kertoo.

Osalle ihmisistä kotimaisuus on tärkeää, joillekin kotimaisuutta tärkeämpää on hinta ja ulkonäkö. Keväällä kotimaiset taimet ovat vielä lehdettömiä, kun Keski-Euroopasta tuodut taimet ovat jo täydessä lehdessä.

Valikoimaan tulee uusia kasveja kysynnän kautta. Taimien kasvatusaika on niin pitkä, että nopeat muutokset eivät ole mahdollisia. Uutuuksia voidaan kuitenkin hankkia muualta ja ottaa samalla kokeiluun.

”Suomen olosuhteet ovat suhteellisen vaikeat. Meillä on tietyt lajit, jotka kestävät hyvin ja ne pysyvät sen vuoksi suosittuina”, Säteri kertoo.

Taimien kasvatus on pitkäjänteistä puuhaa. Kasvatusajat vaihtelevat kolmesta vuodesta jopa 15 vuoteen. Kuva: Sanne Katainen

Maaseudulle ja kaupunkeihin ostetaan Säterin mukaan erilaisia taimia. Kaupungeissa pihan koko määrittää sen, millaisia taimia sinne istutetaan.

”Maaseudulla on tilaa tehdä isojakin istutuksia, ja sinne hankitaan usein enemmän isoksi kasvavia puita. Maaseudulla ollaan yleensä myös perinnetietoisia ja pihaan ostetaan hyötykasveja, kuten marjapensaita ja hedelmäpuita. Kaupungin muotivirtaukset eivät yllä maaseudulle asti”, Säteri kertoo.

Noin 80 % myytävistä taimista kasvatetaan itse. Kuva: Sanne Katainen

Toijalan taimitarha on toiminut samalla paikalla Valkeakosken Ritvalassa jo 50 vuotta. Säteri ja hänen vaimonsa Mervi Lankila-Säteri ovat viljelleet tarhaa vuodesta 2007 lähtien, jolloin tehtiin sukupolvenvaihdos.

Suurin osa taimista menee puutarha-alan ammattilaisille. Vähittäismyynti on noin 20–25 prosenttia liikevaihdosta.

Suurin osa taimista kasvatetaan itse.

”Meillä on laaja valikoima erilaisia taimia. Teemme yhteistyötä myös muiden suomalaisten taimistojen kanssa ja ostamme osan taimista sieltä. Tuomme myös ulkomailta jonkun verran taimia.”

Suosituimpia taimia ovat pieneen pihaan sopivat pienet puut, maanpeittohavut ja hyötykasvit, kuten marjapensaat ja hedelmäpuut.

Uudempia suosikkeja ovat pensasmustikka, marjapihlaja ja marjasinikuusama.

Taimitarhan tulevaisuus näyttää Säterin mukaan hyvältä.

”Elämme rakennusalan suhdanteiden mukaan. Piha tehdään valmiiksi viimeisenä. Kysyntä on yleisesti ollut melko vakaata.”

Turpeen käyttö on ollut viime aikoina paljon lehtiotsikoissa.

”Jos turpeen käyttöä pitää vähentää, niin astiataimien tuotanto vaikeutuu. Tällöin joudumme kääntämään kelloa 50 vuotta taaksepäin aikaan, jolloin paljasjuuritaimia istutettiin lyhyenä sesonkina keväisin ja syksyisin”, Säteri sanoo.

Säteri suree taimitarha-alan puolesta. ”Toimijoita on siirtynyt eläkkeelle viime vuosina. Nuorella polvella ei välttämättä ole innostusta jatkaa alalla.”

• Taimitarhan omistavat Magnus Säteri ja Mervi Lankila-Säteri.
• Taimitarhan perusti Magnuksen isoäiti Sinikka Helminen-Säteri 1960-luvulla Toijalassa.
• Vuonna 1970 taimitarha muutti Ritvalan kylään Valkeakosken Sääksmäelle.
• Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2007.
• Tilalla on käytössään noin 20 hehtaaria viljelysmaata, josta vuosittain noin 15 hehtaaria on taimitarhaviljelyssä.
• Kesäkaudella taimitarha työllistää 10–15 henkilöä. Ympärivuotisia työntekijöitä on muutama.