Karjatilat tyytyväisimpiä viljasatoon
Karjatilat ja idässä ja pohjoisessa peltoja viljelevät ovat tyytyväisimpiä viime syksyn viljasatoon ja sadon myyntiin. Vastaavasti etelän ja lännen viljatiloilta löytyy tyytymättömiä osin siksi, että viljan hinnat notkahtivat kesällä.
Vilja-alan yhteistyöryhmä julkaisi tiistaina toisen osan syksyn viljelijäkyselystä. Ensimmäinen osa käsitteli satoa, nyt julkaistu toinen tiedote paneutuu viljelijöiden markkinanäkemyksiin sekä viljelysopimuksiin ja torstaina julkaistava kolmas osa keskittyy ensi kesän viljelyaikomuksiin.
Kolmannes viljelijöistä kertoi olevansa tyytyväinen viljasatoon ja myynnin onnistumiseen. Tyytymättömiä oli likimain yhtä monta.
Kyselyyn vastasi alunperin 504 viljelijää, mutta vastauksissa otettiin mukaan vain viljaa myyvät 231 tilaa.
Eniten tyytymättömiä viljasatoon ja sen myyntien onnistumiseen on kyselyn tulosten perusteella Etelä- ja Lounais-Suomessa eli alueilla, joilla on paljon kasvinviljelytiloja.
Sama näkyy tuotantosuuntien välillä. Kasvinviljelytilat ovat muita tuotantosuuntia tyytymättömämpiä sadosta saatuun tulokseen.
Syksyllä korjattu sato oli iso, lähes 4,2 miljardia kiloa ja isoja satoja saatiin joka puolella. Sadonkorjuukauden sateet heikensivät etenkin vehnän laatua.
Laatutappioita koitui eniten Etelä- ja Lounais-Suomessa, mikä selittää tyytymättömyyttä.
Hyvä sato oli kyselyn avoimissa vastauksissa yleisin viljelijöiden mainitsema asia, kun kysyttiin ”mikä onnistui”. Tyytymättömyys puolestaan johtui hintojen laskusta. Puintien aikaan myytiin paljon myös edeltävän vuoden satoa, mikä on voinut lisätä tyytymättömyyttä.
Suurin osa viljoista kasvaa ja myydään edelleen ilman sopimusta. Pientä eroa on viljelykasveissa.
Vehnää ilman sopimusta viljeli liki puolet ja saman verran oli tehnyt avohintaisen sopimuksen.
Rehuviljoissa sopimushalukkuus on vielä laimeampaa. Kauran ja ohran sadosta on jonkinlainen viljelysopimus noin joka kolmannella.
Kiinteähintaiset viljelysopimukset tai hinnan muulla tavoin kiinnittäneet tilat ovat edelleen harvinaisia. Kyselyyn vastanneista 231 tilasta alle kymmenen oli tehnyt kiinteähintaisen sopimuksen jostain viljalajista, eniten vehnästä ja vähiten kaurasta.
Tilakoko ei ainakaan tämän kyselyn perusteella näytä vaikuttavan sopimushalukkuuteen. Yli sadan hehtaarin tiloilla oli viljelysopimuksia aavistuksen useammin kuin alle 50 hehtaaria viljelevillä tiloilla, mutta mukana on niin vähän tiloja, että tulos on vain viitteellinen.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
