Vuohien kasvatus lihaksi ei edelleenkään kannata

Vuohenlihalle ei löydy Suomessa kysyntää, Suomen Vuohiyhdistyksestä kerrotaan. Kuva: Markku Vuorikari

Vuohenlihan kasvatuksen kannattavuudessa ei ole tapahtunut mainittavaa kehitystä parempaan, kertovat Suomen Vuohiyhdistys ry:n edustajat.

Kysyntä vuohenlihalle on Suomessa vähäistä, minkä vuoksi valtaosa kileistä joudutaan teurastamaan pian syntymänsä jälkeen.

Teuraaksi päätyvät varsinkin kilipukit, joille ei ole käyttöä maidontuotannossa.

Ruotsissa vallitsee samankaltainen tilanne. Kilit ovat eräänlainen vuohenmaitotilojen sivutuote, jolle on vaikea löytää markkinoita.

Suomen Vuohiyhdistystä MTK:n lammasjaostossa edustavan Erkki Väisäsen mukaan teurastamot eivät ota vuohenkasvattajia vakavasti.

”Teurastamon maksama hinta on olematon, vaikka vuohesta saadaan erinomaista, maultaan hieman riistamaista lihaa.”

Myös yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Saloniemi harmittelee asiaa.

Hän ymmärtää, että teurastamot eivät pysty ihmeisiin, kun kysyntäpohja on näin kapea. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa uudenlaista aktiivisuutta.

”Teurastamoilla on kontakteja esimerkiksi erikoislihaa haluaviin ravintoloihin. Vuohenlihalle löytyisi varmasti uusia ostajia.”

Kiinnostusta vuohien pitoon rajoittavat alhaisen hinnan ohella työläs kasvatus ja korkeat kustannukset. Saloniemi arvioi, että kasvavan kilin ruokintaan tarvitaan vähintään kaksi litraa maitoa päivässä.

Lisäksi kannattavuutta syö ­50–60 euron suuruinen teurastusmaksu. Viime vuonna käyttöön otettu teuraskilien laatupalkkio kuitenkin kattaa kalliiksi koetun maksun.

Tulevaisuudessa näkyy kaikesta huolimatta myös valonpilkahduksia. Vuohenlihan kulutuksessa on jo havaittavissa hienoista lisääntymistä, jota osaltaan selittää maahanmuuttajien määrän kasvu.