Ilmastopuhe voi tuskastuttaa viljelijöitä, mutta mittauksista kertyy rohkaisevia yllätyksiä: Ylivieskalaisella tilalla maidon hiilijalanjälki osoittautui huomattavan alhaiseksi, vaikkei siihen edes pyritty

Lehmien kestävyys alentaa hiilijalanjälkeä. Marko Sorviston tilalla poikimakertoja ja elinikäistuotosta kertyy keskiarvoa enemmän. Kuva: Antti Savolainen

Arla ottaa tulevaisuudessa maidon hiilijalanjäljen ja sen vähentämisen eteen tehdyn työn mukaan maidon hinnoitteluperusteisiin.

Muutos maidon hinnoittelussa on osa suurempaa tavoitetta, hiilineutraalia maitoa. Tavoitteeseen päästäkseen Arla on aloittanut ilmastokartoitukset, joissa selvitetään tilojen hiilidioksidipäästöjen lähteet ja suuruus.

Arlan Suomen kaikilla 500 maitotilalla ilmastokartoitukset tehdään vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kartoituksia on jo tehty muutamilla tiloilla. Yksi niistä on Marko ja Sari Sorviston Kotipellon tila Ylivieskassa. Siellä tilan hiilijalanjäljeksi laskettiin 0,91 kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia maitokilolta, kun globaali keskiarvo on 2,5 kiloa.

Tulos hieman yllätti, Marko Sorvisto kertoo.

Laskelmissa hyödynnettiin esimerkiksi maanäytteitä ja viljelytietoja 12:n viime kuukauden ajalta. Maitotiedot saatiin Arlan Uuma-tietokannasta.

Sorvisto ymmärtää, että puhe hiilijalanjäljen mittailusta voi aiheuttaa viljelijöissä tuskastumista. Maitotuotteiden osuus ihmisen kokonaishiilijalanjäljestä on pieni, ja ruokaa on pakko syödä, hän jatkaa.

”Lihan- ja maidontuottajat ovat väsyneitä, koska taloustilanne on heikko. Ilmastokeskustelussa ruuantuottajista on tehty syyllisiä”, Sorvisto sanoo.

”On luotu fiilis, että meillä on todistamisvelvollisuus niin eläinten hyvinvointi- kuin ilmastoasioissakin. Vastaanottokyky uusissa asioissa voi alkaa olla jo mallia: ’voi ei, taasko jotakin!’”

Silti hän suhtautuu kartoitukseen myönteisesti. Hiilijalanjäljen alentaminen kulkee usein käsi kädessä tilan talouden parantamisen kanssa, hän pohtii.

Sorvistojen tilan alhaisten hiilipäästöjen takana on esimerkiksi nurmirehuvaltainen ruokinta. Väkirehun osuus on pyritty minimoimaan taloudellisista syistä, mutta se on myös tuonut päästöhyötyjä.

Pellon pH-arvot pyritään saamaan kohdalleen ja sato korjaamaan optimaaliseen aikaan. Lietelannan levitys tapahtuu sijoittamalla.

Yleensä suurimmat päästöt tulevat ruokinnasta ja lehmästä itsestään. Keskituotoksen nousu onkin laskenut päästöjä maitolitraa kohden. Tällä hetkellä se on 11 500 kiloa energiakorjattua maitoa vuodessa.

Tämänhetkinen tulos Sorviston tilalla on niin hyvä, että hinnoittelulisää vähäisistä hiilipäästöistä luulisi kertyvän. Tarkempia hinnoitteluperusteita tai lisän suuruutta Arlalta ei kuitenkaan vielä kerrota.

Hinnoitteluperusteesta ei vielä kannata jakaa mielessään euroa tai repiä verkkareita, Sorvisto pohtii.

”Kartoituksesta saadaan tieto, missä mennään. Sen jälkeen selviää keskiarvo, sitten mietitään mahdollinen hintavaikutus.”

Lue lisää:

Hiilijalanjäljestä tulee maidon hinnoitteluperuste: Arla Suomen 500 maitotilan ilmastovaikutukset kartoitetaan ensi vuonna