Turvemaiden raivauskieltoestäisi tilojen laajentamisen
EU-komissio ajaa turvemaiden raivauskieltoa leikatakseen maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Viljelijöiden järkytykseksi Suomi tukee esitystä, jonka on määrä astua voimaan jo vuonna 2014.
Toiminnanjohtaja Juha Lappalainen MTK-Keski-Suomen tuottajaliitosta ihmettelee hallituksen innokkuutta heikentää kotieläintilojen toimintaedellytyksiä Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla.
Komission papereissa puhutaan ensimmäisen kynnön kiellosta, mutta Suomi ajaa kieltoa myös muun muassa jyrsinnälle.
Maitotilan isäntä Juha Kortesalmi Ranualta arvioi, että esitys pysäyttäisi karjatilojen kehittämisen Pohjois-Suomessa. Hän ja kolme muuta viljelijää marssivat eilen eduskunnan ympäristövaliokunnan eteen kertomaan huolensa.
Kortesalmi valaisi valiokuntaa omasta tilanteestaan. Hän ehti investoida navetan laajennukseen ennen kuin sai kuulla uhkaavasta raivauskiellosta.
Toteutuessaan kielto estää tilan kehittämisen ja heikentää eläinten hyvinvointia.
”Navettaa on jo laajennettu, mutta ympäristölupaa ei heru aiotulle lehmämäärälle, jos lannanlevitysalaa ei saada lisää.”
Lähimmät mahdolliset vuokrapellot sijaitsisivat 30 kilometrin päässä. Jos tilan omia turvemaita ei voida hyödyntää, rahat uppoavat kuljetuskustannuksiin ja nouseviin pellonvuokriin.
Kortesalmi ihmettelee, eikö perustuslaki kiellä turvemailla toimivien viljelijöiden sorsimista.
Myös Juho Rusanen Sotkamosta ja Tauno Paakkari Siikajoelta menettäisivät mahdollisuutensa laajentaa maitotilojensa tuotantoa.
”Haluaisin ostaa pelloksi kelpaavaa maapohjaa. Valtaosa maista on kuitenkin turvemaata”, Paakkari selventää.
Viljelijä Niclas Sjöskog Pedersörestä huomauttaa, että kyntökielto rajoittaisi myös luomumaidon tuotantoa. Hän itse haluaisi raivata vielä 10 hehtaaria pelloksi. Jos se ei onnistu, tuotannon kasvattaminen estyy.
Lappalaisen mukaan raivauskielto iskee pahiten toimintaansa kehittäviin tiloihin. On saatettu rakentaa navettaa ja ostaa turvemaita, kun ykskaks pamahtaakin voimaan kielto käyttää niitä.
Raivauskielto koskisi takautuvasti 2011 jälkeen käyttöönotettuja maita, eli tässä vaiheessa ei kannata enää rynnätä raivauspuuhiin.
Lappalaisen mukaan ehto tulisi kaikille pinta-alatuille ja EU:n eläinpalkkioille. Vain kansalliset kotieläintuet jäävät esityksen ulkopuolelle. Sanktiot koskevat tilan koko peltoalaa eivätkä sitä peltoalaa, jolla täydentävää ehtoa rikotaan.
Sanktiot voivat nousta rajuiksi, jos koko tilan tukimäärää leikataan vuonna 2014.
Turvemaiden raivauskielto koskee EU:ssa lähinnä Suomea ja vähemmässä määrin Ruotsia. Lappalaisen arvion mukaan turvemaita raivattaisiin Suomessa pelloiksi joitakin kymmeniä tuhansia hehtaareja seuraavien kymmenen vuoden aikana.
EU:n maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä niiden osuus on ehkä prosentin sadasosia.
”Ilmastonmuutoksen kannalta oleellisempaa olisi edistää maatalousperäisen biokaasun tuotantoa”, Kortesalmi pohtii.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
