Tutkimus: Maatalouden ympäristöverolla voi olla karut seuraukset – nälkä uhkaa kymmeniä miljoonia ihmisiä

Erityisen haavoittuvaisessa asemassa nälkäriskin suhteen ovat Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat sekä Intia. Kuvituskuva. Kuva: Raisa Karjalainen

Itävallassa toimivan IIASA-tutkimuslaitoksen, japanilaisen Kioton yliopiston ja Japanin kansallisen ympäristöinstituutin (NIES) tutkimuksen mukaan maatalouteen maailmanlaajuisesti kohdistuva ympäristövero voisi pahimmillaan johtaa siihen, että nälästä kärsivien ihmisten määrä lisääntyy rajusti.

Tutkijoiden arvioiden mukaan sellaisten ihmisten määrä, joilla on riski kärsiä nälästä, kasvaisi mahdollisesti kymmenillä miljoonilla. Tutkimuksessa nostetaan esimerkiksi liian joustamattomasti toteutettu ruuan hiilivero. Hiilivero saattaisi tutkijoiden mukaan nostaa ruuan hintaa niin paljon, ettei monilla köyhillä ihmisillä enää olisi varaa ruokaan.

Tutkimuksessaan tutkijat yhdistelivät kahdeksan maataloutta globaalisti koskevan mallin tuloksia erilaisissa tulevaisuusskenaarioissa. Näihin skenaarioihin sisältyi esimerkiksi sosioekonomisia kehityskulkuja, ilmaston eriasteista lämpenemistä ja ilmastonmuutosta aktiivisesti hidastavia toimia tai niiden puuttumista.

Globaalit mallit ennustavat, että ilmastonmuutos altistaa nälän uhalle vuoteen 2050 mennessä keskimäärin 24 miljoonaa ihmistä nykyistä enemmän. Joidenkin mallien ennuste on vielä tätäkin paljon karumpi, sillä ne ennustavat nälän uhalle altistuu jopa 50 miljoonaa ihmistä nykyistä enemmän.

Kaikkein karuin lopputulos on kuitenkin silloin, jos globaali hiilivero ulotettaisiin koskemaan maataloustuotteita, tai ne altistettaisiin päästökaupalle samalla tavoin kuin muut talouden osa-alueet. Tällöin nälkäriskissä olevien ihmisten määrä kasvaa jopa 170 miljoonalla nykyisestä.

Erityisen haavoittuvaisessa asemassa nälkäriskin suhteen ovat Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat sekä Intia.

Tutkijat huomauttavat, ettei tutkimuksen tuloksia pidä suinkaan tulkita niin, ettei kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi leikata. Sen sijaan kyse on tutkijoiden mukaan siitä, ettei päästöjen vähentämiseen pidä tähdätä liian yksisilmäisesti, vaan silloin kun pohditaan käytännön keinoja, tulee ottaa huomioon myös muita tekijöitä ja kehitystavoitteita.

Tutkimus on julkaistu Nature Climate Change -tiedelehdessä.