Pariisin traktorisaarto ja Macronin uhittelu tuottivat tulosta: EU-komissiolta myönnytyksiä viljelijöille

Nuori maitotilallinen ja järjestöaktiivi Ina Zwicker on yksi Saksan viljelijäprotestien organisoijista. Myös Saksassa EU:n määräämä neljän prosentin kesannointivelvoite kismittää, vaikka traktorimarsseilla kovisteltu ennen muuta maan omaa hallitusta. Kuva: Werner Bachmeier

Tänään alkavan EU-johtajien ylimääräisen huippukokouksen ehdoton pääasia on sotaa käyvän Ukrainan sotilaallisen ja taloudellisen tuen jatkaminen ja lisääminen.

Kokouksen aattopäivänä EU:n komissio joutui kuitenkin hätäisesti räätälöimään nipun maatalouspolitiikkaan liittyviä esityksiä, jotka ovat Ukrainan kannalta kielteisiä. Niillä yritetään rauhoittaa barrikadeille lähteneitä eurooppalaisia, ja aivan erityisesti Pariisia saartavia ranskalaisia viljelijöitä.

Komissio päätti keskiviikkona esittää, että nykyisen cap-kauden maataloustukien ehdoksi kirjattua neljän prosentin kesannointivelvoitetta ei edelleenkään tarvitsisi noudattaa.

Alun alkaen ehdon peruste liittyi ympäristötavoitteisiin. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sääntö pantiin jäihin, jotta Eurooppa pystyy tuottamaan ruokaa täydellä teholla globaaliin tarpeeseen. Nyt poikkeusjärjestelyä on tarkoitus jatkaa sillä perusteella, että EU-alueen maataloustuottajien yleinen tilanne on kehno.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron uhosi alkuviikosta nostavansa ranskalaisten viljelijöiden ongelmat näkyvästi esille Brysselin huippukokouksen yhteydessä. Nyt uho näyttää tuottavan tulosta.

Neljän prosentin kesannointivelvoitteesta luopuminen on ollut yksi Pariisia traktoreillaan saartavien tuottajien päävaatimuksista. Asia on ollut vahvasti esillä myös Saksan viljelijäkapinan yhteydessä.

Komission toinen kädenojennus koskee Ukrainan tullivapaata tuontia, joka viljelijöiden mukaan aiheuttaa merkittäviä markkinahäiriöitä jo muuallakin kuin sotaa käyvän maan naapurustossa.

Tullivapaata tuontia jatketaan yhtenä tukitoimena. Rajuja hintaheilahteluita varten ollaan kuitenkin laatimassa hätäjarrua, jonka turvin tietyissä tuoteryhmissä, esimerkiksi siipikarjan lihassa ja kanamunissa, voidaan ottaa käyttöön tasapainottavia tulleja.

MT:n komissiolähteet korostavat, että kyseessä on radikaali EU-politiikan muutos.

Tähän asti on puhuttu yksipuolisiin tuontikieltoihin turvautuneiden Itä-Euroopan maiden rankaisemisesta. Nyt esitetään Ukrainan tullivapaan tuonnin rajoittamista, vaikka se on kirvelevä taloudellinen takaisku Venäjän hyökkäystä torjuvalle maalle.

Jäsenmaiden ja EU-parlamentin pitää vielä hyväksyä viljelijöiden rauhoittamiseksi räätälöidyt esitykset. Kokonaan toinen asia on, riittävätkö ne kapinoiville maataloustuottajille.

Toisin kuin vielä alkuviikosta annettiin ymmärtää, komissio vie Ranskan vastustuksesta huolimatta eteenpäin kauppasopimusta Etelä-Amerikan Mercosur-maiden kanssa. Ranskan karjatilat pelkäävät, että sopimuksen myötä argentiinalainen ja brasilialainen liha vyöryy Euroopan markkinoille ja käynnistää tappavan hintakilpailun.

Brysselin liikenne lamaantui tänään heti aamusta, kun EU-pääkaupungin keskustaan vyöryi äkämystyneiden belgialaisten tuottajien traktoreita. Joka tapauksessa näyttää selvältä, että EU:n tuleva maatalouspolitiikka on yksi kesäkuun EU-vaalien avainteemoista.