Kerääjäkasvit sitovat ylimääräistä typpeä
Pirkanmaalla tehdyt kokeet osoittavat, että kerääjäkasvit ovat toimineet tänä vuonna kuten pitääkin, vaikka kesä on ollut poikkeuksellisen sateinen.
Syksyllä kerääjäkasvien tarkoitus on kerätä pellolta ylimääräinen typpi, jota viljelykasvi ei enää hyödynnä. Kokeiden perusteella voi päätellä, että typpeä sitoutuu kasveihin kasvukauden lähestyessä loppuaan.
Kerääjäkasvien tavoitteena on vähentää typen huuhtoutumista vesistöihin sekä eroosioriskiä.
Lisäksi kerääjäkasvit parantavat maan rakennetta.
Pro Agrian Pirkanmaan Ympäristökompassi-hanke teki kasvukaudella havaintokokeita kerääjäkasveista viljelijä Timo Niemelän kanssa Juupajoella.
Kuluvalla ohjelmakaudella kerääjäkasvien käytön kannustimena on ympäristötuen lisätoimenpide.
Kun kerääjäkasvien käyttöä verrataan pelkkään viljakasvustoon, niiden on havaittu parantavan maan kasvukuntoa ja vähentävän rikkaruohoja.
Sadon määrissä ei ole suurta eroa, kertoo vanhempi tutkija Hannu Känkänen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT)
Kerääjäkasvit kylvetään samaan aikaan viljelykasvin kanssa, mutta matalammalle. Käytännössä tämä on helpointa toteuttaa liittämällä kylvökoneeseen piensiemenen kylvölaite.
Kerääjäkasvit hidastavat sadon korjuuta.
Italian raiheinä sekä apilat ovat hyviä kerääjäkasveja. Eri kasveista tehdyissä tutkimuksissa italian raiheinä on osoittautunut hyväksi. Myös apilat toimivat hyvin.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
