Keskikokoiset lammastilat jäämässä ilman lomitusta
VIRRAT
Suunnitelmat lomitusoikeuden poistamisesta alle kahdeksan eläinyksikön tiloilla saavat lampuripariskunta Juha Koron ja Nina Snellmanin mietteliäiksi.
Lammastiloilla rajan ylittäminen vaatisi jatkossa vähintään 80 yli kuuden kuukauden ikäistä eläintä, joita käytännössä ovat lähinnä emolampaat ja siitospässit.
Monilla tiloilla karitsat menevät teuraaksi alle puolivuotiaina. Karitsat nostavat eläinmäärän ajoittain moninkertaiseksi, mutta se ei vaikuta eläinyksiköiden kertymiseen.
Suomalaisten lammastilojen keskikoko on alle 70 emolammasta, joten iso joukko lammastiloja jäisi uudistuksessa pois lomituksen piiristä.
”Uuden esityksen mukaan jäisimme ulos. Kuulostaa hurjalta, että ensi vuonna ei olisi lomaa lainkaan”, isäntä toteaa.
Kolme vuotta sitten lammastalouteen suuntautuneella tilalla on 50 suomenlammasuuhta ja määrää on ollut tarkoitus kasvattaa maltillisesti laadukasta eläinainesta vaalien. Nyt suunnitelmia täytyy pohtia uudestaan.
Tilan lampola on muokattu vanhasta navetasta, joten käsityötä on etenkin sisäruokintakaudella paljon.
”Lomitus ja tieto mahdollisuudesta lomaan on henkisesti tosi tärkeää. Olemme olleet mahdollisuuteen todella tyytyväisiä”, Koro sanoo.
”Pienellä tilalla tarvitaan lomaa yhtä lailla kuin isollakin”, Snellman lisää, ja muistuttaa että monella pienellä tilalla työ on fyysisesti raskaampaa kuin isossa yksikössä.
Jos tilan eläinmäärää ei kasvateta nopeasti, vaihtoehtona on koettaa jakaa töitä kumppanin kanssa ja etsiä yksityisiä lomituspalveluja yhteisen vapaan järjestämiseen. Niiden saatavuus ei kuitenkaan ole itsestään selvää.
Eläinmäärän kasvattaminen nopeasti ei ole yksinkertaista, eikä kaikille tiloille mahdollista tai järkevääkään. Nopea keino lisätä eläinyksiköitä lammastilalla olisi nautojen hankkiminen.
”Tuotannon nopea kasvattaminen tai hajauttaminen lomituksen takia tuntuu kuitenkin hölmöltä, ennemmin pitäisi keskittyä”, Koro pohtii.
Isäntä toivoo, että suunnitelmia lomituksen tulevaisuudesta vielä harkittaisiin ja suhteutettaisiin esimerkiksi lammastilojen kohdalla tilojen keskikokoon.
Pariskunta pelkää, että lomituksen leikkaukset kaikkiaan näkyvät pian tuottajien uupumisen yleistymisenä, tuotannon lopettamisina ja saattavat heikentää myös eläinten hyvinvointia.
”Onko se sitten tavoite? Tuntuu todella pahalta. Kyllä tähän täytyy vielä yrittää vaikuttaa”, paikallisen tuottajayhdistyksen puheenjohtajana toimiva isäntä sanoo.
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
