
Puolet viljelijöistä kokee työniloa – stressi ja psyykkiset oireet hieman vähentyneet
Kotieläintuottajat ovat stressaantuneempia ja kärsivät psyykkisistä oireista enemmän kuin kasvinviljelijät. Niin ikään henkiset paineet ovat suurimmillaan isoilla tiloilla ja nuorilla yrittäjillä.Maatalousyrittäjien stressi ja psyykkiset oireet ovat neljässä vuodessa hivenen vähentyneet, ilmenee Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan teettämästä kyselystä.
Kysely on jatkoa vuonna 2017 aloitetulle työhyvinvointibarometrille.
"Vaihtelu vuosien välillä on pientä. Mukava positiivinen löydös oli se, että psyykkinen oireilu on vähenemään päin, etenkin masentuneisuus", kommentoi kyselyn tuloksia työkykytiimin vetäjä Pirjo Saari Melasta.
Stressiä on kuitenkin edelleen noin puolella yrittäjistä. Monet yrittäjät kärsivät myös erilaisista psyykkisistä oireista kuten voimattomuudesta, unettomuudesta, muistin heikkenemisestä tai masentuneisuudesta.
Voimattomuus ja väsymys ovat yleisimmät henkiset oireet. 44 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa niitä viimeisen kuukauden aikana. Kaikkein väsyneimpiä ovat maidontuottajat.
Kotieläintuottajat ovat stressaantuneempia ja kärsivät psyykkisistä oireista enemmän kuin kasvinviljelijät. Niin ikään henkiset paineet ovat suurimmillaan isoilla tiloilla ja nuorilla yrittäjillä
Samaan aikaan puolet yrittäjistä kokee työniloa ja on tyytyväisiä työhönsä.
Stressiä ja psyykkisiä oireita on eniten alle 40-vuotiailla. Toisaalta sama ikäryhmä nauttii työstään eniten.
Tilanne on sama palkansaajienkin puolella, Saari sanoo.
"Ruuhkavuosia viettävät kokevat eniten stressiä, mutta toisaalta heillä myös työn imu on vahva. Nuoremmat yleensä kokevat pystyvänsä vaikuttamaan enemmän työhön kuin vanhemmat ammattiryhmät ja he ovat myös koulutetumpia. Heillä voi olla enemmän osaamispääomaa, joka puolestaan kasvattaa työn iloa ja innostuneisuutta."
Barometrin perusteella vaikuttaa siltä, että maatalousyrittäjät palautuvat työkuormituksesta entistä paremmin.
70 prosenttia vastaajista kokee sekä palautuvansa riittävästi maataloustyön aiheuttamasta kuormituksesta, että pystyvänsä irtautumaan riittävästi vapaa-ajalla tilan töistä.
Maatalousyrittäjät arvioivat työkyvykseen 7,2 asteikolla 0–10. Maatalousyrittäjät kokevat työkykynsä olevan alhaisempi kuin muilla.
Vastaajista 45 prosenttia kertoi, että on joutunut tekemään töitä sairaana.
Maatalousyrittäjät jäävät useammin työkyvyttömyyseläkkeelle kuin muut ammattiryhmät, Saari kertoo. Keskimäärin työkyvyttömyyseläke alkaa 55,7 vuoden iässä.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat ovat yleisimmät syyt työkyvyttömyyteen.
Maataloustyö on hyvin tapaturma-altista ja maataloudessa esiintyy paljon ammattitauteja, työperäisiä sairauksia ja työ on fyysisesti raskasta sisältäen staattisia työasentoja ja lihastyötä, Saari huomauttaa.
Tutkimuksissa on arvioitu, että tulevaisuudessa maatalousyrittäjiä painavat entistä enemmän psykososiaaliset kuormitustekijät kuten hallinnollinen taakka, epävarma tulevaisuus ja taloudelliset haasteet, Saari kertoo. Samaan aikaan työn fyysinen kuormitus vähenee automaation myötä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


