Lannoitteiden hintaralli lisää lannan arvostusta – kysyntä lähti nousuun jo ennen ravinteiden kallistumista

Lannan hinnoittelu on vaihtelevaa. Usein luovuttaja ja vastaanottaja jakavat rahti- ja levityskulut. Kuva: Uolevi Oristo

Lannoitteiden hurja hinnannousu saa viljelijät etsimään vaihtoehtoja.

"Vielä ei ainakaan minulle ole tullut kysymyksiä, mistä saisi lantaa, mutta pidän selvänä, että lannan kysyntä kasvaa", sanoo ProAgria Länsi-Suomen asiantuntija Heikki Ajosenpää.

Ajosenpää on perehtynyt tilojen väliseen lantayhteistyöhön ja on yksi viime vuonna ilmestyneen Lanta tehokkaaseen käyttöön -oppaan kirjoittajista.

Lannanlevityksen määräaika päättyi tältä vuodelta lokakuun lopussa. "Harva varmaan osasi ennakoida tilannetta vielä tänä syksynä", Ajosenpää toteaa. Ensi keväänä tilanne voi olla toinen.

Aiemmin tuli sellaisiakin tilanteita, että karjatilalla saattoi syksyllä olla vaikeuksia levittää lantaa omille pelloille, mutta naapuruston tilat eivät ottaneet sitä vastaan edes ilmaiseksi ja valmiiksi levitettynä.

Ne ajat ovat ohi, Ajosenpää toteaa.

Lannan arvostus on lähtenyt nousuun jo ennen tämän syksyn lannoitteiden hintarallia. "On ollut kuivuutta ja muuten hankalia säitä. Moni on huomannut, etteivät pellot olekaan niin hyvässä kasvukunnossa kuin ajateltu."

Lannan avulla maahan saadaan lisää orgaanista ainetta ja pieneliötoimintaa. Kun kasvukunto paranee, sään ääri-ilmiöiden vaikutus satoon laimenee.

Lannan käyttö vaatii tilalta suunnitelmallisuutta, Ajosenpää korostaa.

Moni viljelijä haluaisi lannan levitettäväksi keväällä juuri kylvön alla. Sopiva aika on lyhyt, ja kalustosta ja urakoitsijoista on silloin aina pulaa, Ajosenpää toteaa.

Muutenkin tiloilla on paljon opeteltavaa, kun lantaa aletaan vastaanottaa. "Parasta olisi, kun etukäteen miettisi viljelykierron sellaiseksi, että lannanlevitykselle voidaan varata aikaa."

Lannan hinnoittelu on vaihtelevaa. Usein luovuttaja ja vastaanottaja jakavat rahti- ja levityskulut.

"Mutta nyt täytyy miettiä, hinnoitellaanko lanta sen sisältämien ravinteiden mukaan. Siitä tulee näillä hinnannousuilla jo melkoinen summa."

Viljelijöiden ensi kesän tuotantoratkaisuista on vähän tietoa ja paljon spekulaatioita, Ajosenpää toteaa.

"Osa antaa viljalle totuttua vähemmän lannoitteita, osa saattaa kylvää viljan sijaan nurmea tai monimuotoisuuspeltoja."

Vaihtoehtokasvien kantama hömppäheinän leima saattaakin olla katoamassa, Ajosenpää pohtii. "Moni on ajatellut, että joka hehtaarilta pitää saada myyntituloa. Mutta kun ostopanosten hinnat nousevat, huomataan, että esimerkiksi viherlannoituksen hyödyt näkyvät seuraavina vuosina maan kasvukunnon paranemisen ja esikasviarvon kautta."

Entä onko kiinnostus luomutuotantoa kohtaan kasvussa?

Ajosenpään mukaan luomuperuskursseille on aina enemmän tulijoita, kun lannoitteiden hinnat nousevat.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kurssilaiset tekisivät luomusitoumuksen. "Luomuun siirtyminen on terveellä pohjalla, sitä mietitään pitkällä aikajänteellä, tietoa hakien ja kaikkia tekijöitä harkiten."

Luomukursseilta saa paljon oppeja, joita voi soveltaa tuotantotavasta riippumatta, Ajosenpää sanoo. ”Esimerkiksi biologinen typensidonta ja viherlannoitus tuovat pelloille tervetullutta viljelykiertoa ja uudistavaa viljelytapaa”