”Pieni vähemmistö pilaa enemmistön maineen”
KITEE (MT)
Juuri irtisanoutunut valvontaeläinlääkäri Maarit Kyrö toivoo, että eläimiä laiminlyövät tuotantotilat saataisiin pian kitkettyä mustamaalaamasta hyvien kotieläintilojen mainetta.
”Ne ovat pieni vähemmistö tiloista, maidosta ja lihasta. Pois raivaaminen olisi kaikkien etu.”
Se vaatii Kyrön mukaan huomattavasti lisää resursseja valvontaan. Hän irtisanoutui turhautuneena ja uupuneena vain 8 kuukauden valvontatyön jälkeen.
”Kunnan virkamies joutuu yksin selvittämään rikoksia. Työtä oli aivan liikaa ja alue valtava.”
Joensuun palkkaamana Kyrö valvoi käytännössä yksin lähes koko Pohjois-Karjalaa. Hän olisi kaivannut työparia ja poliisilta vahvempaa panosta eläinsuojelutyöhön.
”Itä-Suomessa on kaksi läänineläinlääkärin virkaa täyttämättä.”
Kyrö kertoi ratkaisustaan sanomalehti Karjalaisessa viime viikolla. Hän toivoo, että asian saama huomio vaikuttaisi positiivisesti eläinsuojelutyöhön ja Evira alkaisi seurata, miten resursseja käytetään.
Työhön ryhtyessään Kyrö odotti, että valvonta kohdistuisi pääosin hyvinvoinnin edistämiseen.
Päivät täyttyivät kuitenkin epäilyyn perustuvista tarkastuksista.
Pitkään kunnaneläinlääkärinä toiminut Kyrö oli uskonut, että eläimiä hoidetaan Suomessa hyvin. ”Se on enemmistö, mutta nyt tuli vastaan myös vähemmistö.”
Ongelmista tyypillisimmiksi Kyrö mainitsee tuotantopuolella entiset maitotilat, joilla toimintaa jäähdytellään kasvattamalla hiehot ja sonnivasikat lihaksi.
Eläimistä ei osata luopua, vaikka niitä ei oikein jaksettaisi hoitaa. Ongelma ei paljastu, koska ulkopuolisia ei välttämättä käy tilalla kahteen vuoteen.
Kyrö törmäsi myös lemmikkinä pidettäviin tuotantoeläimiin. Osa niistä voi oikein hyvin, mutta yksinäinen lehmä tai sika saattaa myös asua koko ikänsä pihasaunassa tai varastossa.
”Tuotantoeläimiä kannattaa myydä hyvin harkiten.”
Kyrön mielestä kaiken tuotantoeläintenpidon tulisi olla luvanvaraista ja edellyttää terveydenhuoltosopimusta. Eläinsuojeluvalvonnan hän siirtäisi kokonaan valtiolle.
Säätelyä tarvittaisiin myös lemmikkien pitoon. ”Paljon ei pysty puuttumaan, jos mökissä on 40–100 kissaa ja omistaja kokee niiden hoidon elämäntehtäväkseen.”
Koiratarhoille on pinta-alavaatimukset. Missään ei kuitenkaan määritellä, kuinka monta kissaa tai koiraa asunnossa saa pitää.
Myös koiria otetaan usein vääriin oloihin. ”Laumanvartija ei kuulu yksiöön.”
Yksi iso huolenaihe ovat hevoset. ”Iso osa talleista ei täytä vuodesta 2014 voimaan tulevia vaatimuksia. Niistä joudutaan antamaan paljon määräyksiä. Teurastusverkkoa ja huostaanottopaikkoja pitäisi suunnitella jo nyt.”
Kyrö muistuttaa, että teurastus on usein asiallisempi tapa hankkiutua eroon entisestä ravurista, kuin sen antaminen halvalla eteenpäin.
Eläinten huonoon hoitoon liittyy usein ihmisten ongelmia. Nuorten tekemissä lemmikkien heitteillejätöissä syy on usein päihteissä. Samasta syystä lehmät saattavat jäädä jossakin lypsämättä.
Kehittyvillä tiloilla ongelmia on vähän, ja ne ovat yleensä hoidettavissa ihmisiä auttamalla. ”Apua pitää hakea ajoissa, jos voimat eivät riitä. Siitä on positiivisia tuloksia.”
Hyviä tuloksia on myös muualta. ”Valvontaeläinlääkärin käynti voi auttaa nopeastikin. Esimerkiksi emolehmäkarjan tilanne voidaan korjata viikossa, jos halua on.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
