Valvontaeläinlääkäreitä puuttuu edelleen
Terveydenhuoltoeläinlääkäreitä ei ole riittävästi, joten kaikkia terveydenhuoltosopimuksiin liittyviä valvontakäyntejä ei pystytä hoitamaan. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKunnat eivät vieläkään ole palkanneet riittävästi valvontatyötä tekeviä eläinlääkäreitä.
Palkattujen 44 valvontaeläinlääkärin arvioidaan tekevän eläinlääkintähuollon valvontaa vasta 30 henkilötyövuoden verran.
”Kunnille on vielä tarjolla 12 henkilötyövuoden verran valtion rahoitusta uusien valvontaeläinlääkäreiden palkkaamiseksi”, muistuttaa yksikönjohtaja Riitta Maijala Elintarviketurvallisuusvirastosta (Evira).
Evira on julkaissut raportin, johon on koottu Manner-Suomen kuntien arviot eläinlääkintähuollon resursseista ja valvontakohteista. Raportti on ensimmäinen laatuaan.
Vuonna 2009 uudistunut eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kunnat huolehtimaan siitä, että valvontatehtäviä varten on varattu riittävästi työvoimaa ja aikaa.
Maijalan mukaan kaikki kunnat eivät vielä ole vielä sisäistäneet, että kyseessä on kunnan vastuulla oleva lakisääteinen velvoite.
Toinen syy eläinlääkäripulaan on, että avoimiin virkoihin ei ole ollut hakijoita.
Eläinsuojelutehtävät ovat vaativia. Erityisen raskasta työ on silloin, jos sitä on liian paljon yhden ihmisen hoidettavaksi.
”Virat on saatava äkkiä täytettyä, jotta työmäärä pysyy kohtuullisena”, Maijala painottaa.
Hän patistaa kuntia ja kuntien yhteenliittymiä tarkastelemaan oman alueensa tilannetta: saako kunnassa riittävästi eläinlääkärin palveluita ja onko valvontaa tekemässä oikea määrä ihmisiä.
”Oikeudenmukainen ja riittävä valvonta tukee myös tuottajan työtä.”
Eläinten hyvinvointia valvotaan epäilyyn perustuvilla eläinsuojelutarkastuksilla sekä tarkastamalla vuosittain ammattimaisesta eläintenpidosta ilmoituksen tehneet kohteet. Niitä ovat muun muassa tietyt kennelit ja hevostallit, lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat ja eläinhoitolat.
Viime vuonna tarkastuksia ja kohteita oli kunnallisissa valvontayksiköissä keskimäärin 223 kappaletta henkilötyövuotta kohden. Se tarkoittaisi jokaiselle työhön osallistuvalle vähintään yhtä eläinsuojelutarkastusta.
Raportista käy ilmi, että kunnissa on edelleen liian vähän tuotantoeläinten terveydenhuoltotyötä tekeviä eläinlääkäreitä.
Koko maassa keskimäärin terveydenhuoltosopimuksia oli solmittu 199 kappaletta terveydenhuoltoon varattua henkilötyövuotta kohti.
Esimerkiksi Itä-Suomessa vastaava luku oli 327. Jos jokaisella sopimustilalla käytäisiin kerran vuodessa, tarkoittaisi se 1,5 terveydenhuoltokäyntiä jokaisena työpäivänä.
Lapissa terveydenhuollon tilanne oli paras. Siellä oli solmittu 68 terveydenhuoltosopimusta henkilötyövuotta kohti.
Viime vuoden lopussa kaikista nautatiloista 44,5 prosenttia ja sikatiloista 91,8 prosenttia oli solminut terveydenhuoltosopimuksen.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
