Jari Leppä: Perustuki on tulossa raiviopelloille, korvauskelpoisuus vain pienelle osalle raivioista

"Palautetta raiviopeltojen tukiasiasta on tullut minulle paljon ja tulee varmaan nytkin. Mutta sitä tarvitaankin, nyt tästä asiasta pitää puhua", Jari Leppä sanoo. Kuva: Kuvat: Lari Lievonen, Kari Salonen, Kai Tirkkonen / Kuvitus: Juho Leskinen

Raiviopellot ovat todennäköisesti saamassa perustuen, mutta suuri osa raivioista jää muun muassa luonnonhaitta- ja ympäristökorvauksen ulkopuolelle.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) valotti tuista käytävää neuvottelua torstaina Maaseudun Tulevaisuudelle.

Raiviopeltojen mahdollisuutta peltotukiin selvitetään parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä. Leppä korostaa, että mitään ei ole vielä päätetty.

Hän kuitenkin linjaa hyvin suoraan, että tukioikeusjärjestelmästä luovutaan. "Se on ollut rasite viljelijöille ja hallinnolle."

Siten perustuki tulisi vuonna 2023 kaikille pelloille, myös vuoden 2004 jälkeen raivatuille lohkoille.

2004 jälkeen raivatut alueet jäisivät suurelta osin korvauskelpoisuuden ulkopuolelle, Leppä sanoo.

Niille ei jatkossakaan maksettaisi ohjelmaperusteisia tukia, kuten luonnonhaitta- ja ympäristökorvausta.

Joitain poikkeuksia korvauskelpoisuuden myöntämisessä on kuitenkin tarkoitus tehdä.

Muun muassa tilusjärjestelyiden kautta tulleet korvauskelvottomat raiviot voisivat mahdollisesti saada korvauskelpoisuuden.

Lisäksi korvauskelpoisuus voitaisiin myöntää peltorakenteen parantamisen perusteella. Tällöin esimerkiksi lohkonreunojen suoristukset tai saarekkeiden poistot saisivat korvauskelpoisuuden. Nyt niistä on muodostunut pieniä tuettomia peruslohkoja vanhojen lohkojen sisään.

Ministeriössä selvitetään myös korvauskelpoisuuden vaihtomahdollisuutta.

Jos on esimerkiksi vanha huono pelto keskellä metsää kaukana tilakeskuksesta, voisi sen korvauskelpoisuuden siirtää uudelle raivatulle pellolle, joka olisi tilan kannalta paremmassa paikassa.

Se järkevöittäisi tilannetta, kun esimerkiksi maantieajo vähenisi, Leppä sanoo.

Selvityksessä on myös luoda varanto korvauskelpoisuudelle. Peltoa poistuu ajoittain viljelystä syystä tai toisesta. Näiden lohkojen korvauskelpoisuudet menisivät varantoon, josta niitä suunnattaisiin nuorille viljelijöille.

Tällä haluttaisiin tukea nuorten viljelijöiden mahdollisuutta kehittää tilaansa. Varanto on vasta pohdinta- ja selvitysasteella.

Ministeriössä selvitetään myös peltomarkkinoiden tilaa. Kuinka tarjonta ja kysyntä saataisiin kohtaamaan nykyistä paremmin.

Tulevien raivioiden, eli vuodesta 2023 eteenpäin raivattavien peltojen, kohtalo on auki. Se riippuu EU-tason päätöksistä, Leppä sanoo.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoi MT:n haastattelussa kesäkuussa, että piikki auki -mallia ei pidä luoda. Tulevaisuudessa raivattavat pellot tulee pitää kokonaan tukien ulkopuolella, Marttila linjasi.

Päätökset tukiasioista pitää olla valmiina vuodeksi 2023, kun maatalouspolitiikan uusi kausi alkaa.

Pitää saada järkevä ja tasapainoinen ratkaisu, Leppä sanoo.

Hän muistuttaa reunaehdoista. Pitäisi olla mittava summa rahaa, että kaikki pellot saisivat kaikki tuet. Sellaisia rahoja ei ole.

Lisäksi hän muistuttaa, ettei koskaan ole luvattu, että vuoden 2004 jälkeen raivatuille pelloille tulisi tuet.

Lue myös:

Viljelijöiden niukka enemmistö jättäisi raiviopellot ilman tukia – MTK:n Marttila: "Raivioiden tuista haetaan kompromissi, ääripäät on suljettu pois"