Monella rehu riittää, toisilla on talous ja hermot kireällä

Tuomas Taipale ja Anna-Stina Tuominen tuottavat luomumaitoa Sastamalassa. Heille kesän heikko rehusato toi isot lisäkustannukset. Kuva: Rami Marjamäki

Rehutilanne kiinnostaa kautta maan. Se selvisi, kun MT:n asiaa koskevaan verkkokyselyyn tuli peräti 140 vastausta, monet erittäin perusteellisia ja yksityiskohtaisia.

Kyselyyn vastasivat todennäköisimmin ne, joilla rehusato jäi normaalista – heitä oli kolme neljästä vastaajasta.

Joka neljäs kertoi, että sato oli normaali.

Hyvästä tilanteesta kertovia viestejä tuli eniten Pohjanmaalta, Etelä-Pohjanmaan eteläosista Ouluun saakka.

Myös vyöhyke Suomen poikki Kokkolasta itärajalle näyttäisi säästyneen pahimmilta ongelmilta.

Yksittäisiä "normaali sato" -vastauksia tuli myös esimerkiksi Hämeestä ja Pirkanmaalta.

Osa kertoo tekevänsä aina rehua niin paljon, että sitä jää varastoon. Nyt varastot olivat tarpeen.

Moni selviää muuttamalla ruokintaa.

Vain pari vastaajaa kertoo päätyneensä tuotannon lopettamiseen rehupulan takia.

"Rahaa rehujen ostoon ei ole", toteaa yksi.

Muutama muu arvelee, että rehupula vauhdittaa lopettamispäätöstä.

Nimimerkki HK:n tuottaja Satakunnasta toteaa: "Rehustuksen kallistuminen yhdessä tuottajahintojen halpuuttamisen kanssa on saanut tekemään suunnitelmaa kotieläintuotannon lopettamisesta."

Lähes kuusi kymmenestä vastaajasta kertoo, ettei ole joutunut vähentämään eläinmäärää rehupulan takia.

28 prosenttia vastaajista on vähentänyt eläinmäärää hieman ja 13 prosenttia merkittävästi.

Kesällä käytettiin kaikki keinot rehujen haalimiseksi. Moni korjasi puitavaksi aiotun viljan kokoviljasäilörehuksi vajetta paikkaamaan.

Myös tuottajien yhteishenki auttoi.

Maidontuottaja Lempäälästä, nimimerkki Emäntä, kertoo: "Kesällä kerättiin jo 'koko kylän' rehut sekä paalattiin kaikki vähänkin nurmea muistuttava 140 kilometrin päästä isännän tilalta ja naapureilta."

"Olen ostanut sinimailaspellettiä törkeän kalliiseen hintaan, korjasin kaiken puitavaksi tarkoitetun viljan kokoviljasäilörehuksi sekä korjasin sadan kilometrin säteeltä hömppäheinäpeltoja kaikkialta mistä sain niin tehdä", kertoo "vain AB alueen ongelma”, maidontuottaja Pirkanmaalta.

"Korjattiin lähialueilta suojavyöhyke- ja lhp-nurmia, huonolaatuisia härkäpapu- ja kaurakasvustoja pinta-alaltaan noin puolet omasta korjuualasta", maidontuottaja J-M Suominen Vehmaalta kertoo.

"Kyläläisiltä sain haalittua syksyllä kolmossatoa tekopalkalla", nimimerkki Harri, maidontuottaja Pohjois-Savosta kertoo.

Emolehmätuottaja Pohjois-Karjalasta kertoo ostaneensa naapurilta hömppäheinäpaaleja viidellä eurolla per paali + alv.

Useampi kertoo saaneensa olkea tai heinää ilmaiseksi naapureilta.

Nimimerkki Kädestä suuhun on maidontuottaja Länsi-Suomesta.

Hän kertoo, että tehdasrehujen hinnat ovat huomattavasti kalliimmat kuin normaalivuonna. "Esimerkiksi täysrehuihin meni rahaa vuositasolla yli 34 prosenttia edellisvuotta enemmän, valkuaisrehuihin 61 prosenttia enemmän."

Lisäkulut "tiukensivat tilan taloutta, aiheuttivat ajoittaisia kassakriisejä ja kiristivät hermoja merkittävästi. Yhden vuoden investointivaraus meni suoraan ostorehuihin, mikä omalta osaltaan hidastaa tilan kehittämistä ja kehittymistä."

Moni kertoo pyytäneensä lyhennyksille lykkäystä tai hakeneensa lisää lainaa.

Monella rahat ovat todella tiukalla.

Seija Kairinen ja Jarmo Koslonen Maskusta kertovat, että 70 lypsävän tilan lehmille oli ostettava 800 säilörehupaalia sekä lisäksi nuorkarjalle korsirehua. Paalien hinta on vaihdellut 36 ja 55 euron välillä (+alv).

Yhteensä rehuostoihin rahteineen meni noin 49 000 euroa (+alv).

Koko summa katettiin lainarahalla. "Olemme hakeneet lyhennysvapaata valtion lainaan ja aiomme hakea myös valtion takaamaa kriisilainaa", parskunta kertoo.

Tila saa kuivuuskriisitukea 3 250 euroa.

Lisäkuluja tuottivat muun muassa peltojen kastelu kesällä, hukkaan menneet siemenet ja lannoitteet sekä kuumuuden ja sekalaisen rehun aiheuttamat tiineysongelmat.

Kairisen mukaan ostorehu on epätasaista laadultaan. "Maitotuotos on laskenut, sillä ruokintaa on mahdoton saada tasaiseksi."

Pääosa vastaajista oli maidon tai naudanlihan tuottajia.

Muutamassa lammastiloilta tulleessa vastauksessa tuskiteltiin sitä, että teuraat eivät liiku. "Teuraat rasvoittuu ja hinta putoo. Kuivuuden vaikutukset ovat olleet katastrofi. Konkurssi ehkä tulee", kommentoi nimimerkki JH Kurikasta.

Sika- ja kanatiloilla, joilla on jouduttu lisäämään viljan ostoja, tilanne lienee myös taloudellisesti hankala. Niiltä vastauksia ei kuitenkaan juurikaan tullut.