Sokerijuurikasta on viljelty Suomessa sata vuotta – "Tuskinpa löytyy toista viljelykasvia, jonka kohdassa liikkeelle lähtö on ollut yhtä räväkkä", sanoo MTK:n Marttila
Tänään vietetään sokerijuurikkaan viljely 100 vuotta -juhlaa. Juurikkaalle nähdään paljon potentiaalia myös tulevaisuudessa.
Sokerijuurikas sitoo tehokkaasti hiiltä maaperään. Kuva: Jaana KankaanpääSokerijuurikkaan Suomessa viljelyn 100-vuotisjuhlaa vietetään tänään Yläneellä. Juhlapuhujana tilaisuudessa oli MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila
"Tuskinpa löytyy toista viljelykasvia, jonka kohdassa liikkeelle lähtö on ollut yhtä räväkkä", Marttila sanoi puheessaan.
"Koska Suomen luonnonolosuhteet asettavat rajoja sokerijuurikkaan tuotannolle, kilpailustrategiamme perustuu vastuullisuuteen ja laatuun, josta ei tule tinkiä. Ala on yhdessä ponnistellut juurikkaan viljelyalan, satotasojen ja kannattavuuden nostamiseksi. Työ on hyvässä alussa, mutta paljon on vielä tekemättä."
Marttila uskoo sokerijuurikkaan kotimaisessa viljelyssä ja jalostamisessa olevan paljon potentiaalia myös tulevaisuudessa.
"Näen, että Säkylän tehdas on tulevaisuudessa laaja-alainen biojalostamo, joka tuottaa ruokaa, rehuja ja biomateriaaleja luoden sekä hyvinvointia Suomeen että kestävää kehitystä maapallolle. Biotalous on tulevaisuus", Hän vakuuttaa.
MTK:n sokerijuurikkaan neuvotteluryhmän puheenjohtaja Pekka Myllymäki on Marttilan kanssa samoilla linjoilla, ja nostaa esille sokerijuurikkaan mahdollisuudet ympäristötyössä.
"Juurikas on 15,5 tn/ha hiilensidontakyvyllään yksi Suomen biotalouden suurista tulevaisuuden mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sokerijuurikas on tulevaisuuden kasvi", Myllymäki linjaa
"Sokerijuurikkaan 100-vuoden merkkipaalu on huoltovarmuutta ja työllisyyttä, mutta globaalisti tarkasteltuna myös sosiaalisesti kestävää ja luonnon monimuotoisuutta turvaavaa tuotantoa."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
