Ripuloiva nauta tarvitsee vettä ja suolaa
Nautojen virusripulia on talven ja kevään aikana esiintynyt runsaasti erityisesti Itäisellä Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Lehmiä ja pikkuvasikoita on taudin seurauksena jopa kuollut tai jouduttu lopettamaan.
Valtaosalla eläimistä virusripuli menee ohi itsestään, aivan samoin kuin ihmisen vatsatauti, kliininen opettaja Helena Rautala Helsingin yliopiston kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolta kertoo.
”Tavallinen tapaus ei kaipaa hoitoa. Tauti tulee, maito vähenee, aikanaan eläin paranee ja maidontuotanto palautuu.”
Osa eläimistä menee kuitenkin heikkoon kuntoon.
Ripuloivan eläimen hoidossa tärkeintä on, että vettä ja suolaa on koko ajan vapaasti saatavilla.
Suolakivi on hyvä suolan lähde. ”Jos ei sitä muuten ole tilalla, se on syytä hankkia.” Normaalia rehua pidetään tarjolla, jotta eläin voi syödä sen verran kuin haluaa.
Korkeatuottoinen lehmä voi joutua ripulin seurauksena kalsiumvajaukseen.
”Tämä on pidettävä mielessä, jos lehmä ei pääse jaloilleen.”
Pötsihäiriöstä ripulissa ei ole kyse, joten pötsilääkkeen antaminen ei kannata, Rautala sanoo.
Syömätön, juuri herumisvaiheessa oleva lehmä voi hyötyä propyleeniglykolista.
Jos eläin menee huonoon kuntoon, on otettava yhteys eläinlääkäriin. Hän pystyy nesteyttämään eläintä ja korjaamaan sen suolatasapainon letkuttamalla suoraan pötsiin.
Osa eläimistä on saanut pahaa veriripulia. Tällöin pitää aina ottaa yhteys eläinlääkäriin.
Muita hälyttäviä, eläinlääkäriä vaativia oireita ovat täydellinen syömättömyys, makaamaan jäänti ja silmien painuminen kuopalle.
”Eläimensä tunteva näkee kyllä silmistä sen tilan.”
Tavallisesti virusripulit eivät ole johtaneet eläimen kuolemaan. Nyt niinkin on kuitenkin käynyt.
Rautalan mukaan ei ole selvää, johtuvatko kuolemantapaukset elimistön neste- ja suolatasapainon vakavasta järkkymisestä vai veriripuliin liittyvästä verenvuodosta.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
