Teuraskato synkentää poronhoidon kannattavuutta
Teurasmäärien romahtaminen heikentää poroelinkeinon kannattavuutta lihan hinnannoususta huolimatta. Kustannuksia aiheuttava talviruokinta on tullut jäädäkseen.
ROVANIEMI
Poronhoidon kannattavuus on heikentynyt edelleen saamelaisten kotiseutualuetta lukuunottamatta. Koko poronhoitoalueella elinkeinon yrittäjätulo oli keskimäärin 4 500 euroa ruokakuntaa kohti poronhoitovuonna 2013–2014.
Rahoitus porotalouden investointeihin hankitaan yhä useammin muualta kuin yrityksen tulorahoituksesta tai sitten investoinnit pannaan kokonaan jäihin.
”Poromiehet joutuvat tinkimään palkastaan. Madaltuneet tuotantokustannukset paikkaavat heikkenevää tulosta”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Jukka Tauriainen kertoo.
Kannattavuuden syöksyä jarruttaa poronlihan ennätyskorkea tuottajahinta, joka on noin 10 euroa kilolta. Suoramyynnissä ruhon kilohinta on keskimäärin 16 euroa.
”Lihaa tuotetaan tällä kaudella kaksi miljoonaa kiloa, teurastuotto on noin 20 miljoonaa euroa”, Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti sanoo.
Teuraita ennätyksellisen vähän
Lihan hinnan nousua varjostaa teurasmäärien vajoaminen historiallisen alhaiseksi. Teuraiden määrä on romahtanut 100 000:sta ruhosta noin 70 000:een neljässä vuodessa.
Osasyynä teuraskatoon ovat suurpedot, niiden jäljiltä löydettiin viime vuonna 5 400 raatoa.
”Teurastavoite on yli 100 000 poroa, olemme siitä kolmanneksen jäljessä”, Knuuti kertoo.
Elinkeinon kokonaismenot ovat kohonneet vuosituhannen vaihteen noin 14 miljoonasta eurosta 27 miljoonaan euroon. Yksikkökoon kasvusta huolimatta tuotantokustannukset eloporoa kohti kohosivat 250 eurosta 255 euroon.
Lue lisää maanantain Maaseudun Tulevaisuudesta!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
