Pohjoisuus on Suomen maatalouden kilpailuetu
Arktinen sijainti koetaan usein ruoantuotantoa haittaavana tekijänä ja sen positiiviset vaikutukset jäävät huomioimatta. Pohjoisuus pitää brändätä markkinavaltiksi, tutkimus kehottaa.
Pohjoista erilaisuuttamme ei tulisi muuttaa, vaan pikemmin korostaa, sanoo Finpron toimialajohtaja Esa Wrang. Kuva: Pekka FaliSuomi on maapallon pohjoisin maatalousmaa. Se koetaan usein rasitteeksi.
Puhtaat tuotteet, terve tuotantoympäristö ja terveet eläimet, puhdas ilma, tuotteen korkea ravitsemuksellinen ja hygieeninen laatu sekä läpinäkyvyys ja jäljitettävyys tuovat lisäarvoa pohjoiseen ruoantuotantoon.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemässä Arktinen ruoantuotanto -esiselvityksessä kiteytettiin pohjoiseen ruoantuotantoon liittyvät lisäarvotekijät. Lisäksi tarkasteltiin pohjoisten luonnonolosuhteiden vaikutusta kuuteen tuotantosuuntaan: luonnonmarjoihin, kuminaan, kauraan ja siemenperunaan sekä eläintuotannosta sianlihan tuotantoon sekä yhdistettyyn naudanlihan ja maidon tuotantoon.
Selvitystä johtanut Luken professori Sirpa Kurppa painottaa, että ruoantuotannon kehittäminen pohjoisissa tuotanto-olosuhteissa on edellyttänyt elintarvikkeiden tuotantoketjulta pitkäjänteistä erityisosaamista. Lisäksi pohjoiset, massatuotantoa rajoittavat olosuhteet ovat tavallaan suojanneet ruokaketjuamme monilta tehokkaaseen massatuotantoon liittyviltä ongelmilta, kuten esimerkiksi pohjavesien ja kasvualustojen kemikalisoitumiselta.
Esiselvityksen mukaan pohjoisiin olosuhteisiimme perustuvia lisäarvotekijöitä on runsaasti, mutta niitä ei ole hyödynnetty viestinnässä juuri lainkaan.
Myös ruokaketjun toimijat näkevät arktisuuden brändäämisen mahdollisuutena sekä vienti- että kotimaan markkinoilla. Finpron toimialajohtaja Esa Wrangin mukaan pohjoista erilaisuuttamme ei tulisi muuttaa vaan pikemmin korostaa viestinnässä. "Näin rakennetaan tuotteidemme arvostusta ja lisäarvoa, mikä näkyy myynnissä."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
