Huono tuottajahinta vaarassaverottaa nurmisiemenen tuotantoa
MTK:n kylvösiemenjaosto on huolissaan suomalaisen nurmisiemenen riittävyydestä, jos liikkeet eivät nosta siitä tuottajalle maksettavaa hintaa tuntuvasti. Nykyisellään nurmisiemenen hinta on aivan liian alhainen, eikä se siksi kannusta siementuotantoon, jaosto toteaa.
Hinta on alhainen suhteessa sekä siemenviljasta maksettavaan hintaan että nurmisiemenestä naapurimaissa maksettavaan hintaan.
Jaoston sysmäläinen jäsen Matti Kantola korostaa, että nurmisiemenen tuotanto on erikoistuotantoa, jossa myös riskit ovat suuremmat kuin siemenviljan tuotannossa.
Riskiä suhteessa viljaan kasvattaa se, että siemeneksi kelpaamattoman viljan voi yleensä myydä rehuksi. Nurmisiemenellä ei muuta vaihtoehtoa ole, muistuttaa Seppo Kivijärvi Evijärveltä.
”Ei ole vielä sellaista nurmisiementä, jota nauta suostuisi syömään.”
Lisäksi pelto on sidottu yhteen kasvilajiin useaksi vuodeksi. Siemenviljaa viljeltäessä lajia voi vaihtaa markkinatilanteen mukaan, nurmessa lajin vaihtaminen vie jopa vuosia.
”Jos tuotteesta maksettava hinta on huono, monivuotista sopimusta ei kannata tehdä”, Kantola huomauttaa.
Kylvösiemenjaosto pitää erittäin tärkeänä, että hinnankorotuksiin sitoutuvat kaikki siemenliikkeet.
Matti Lappalainen Kiuruvedeltä muistuttaa, että tuotannon lasku olisi koko ketjulle valtava riski. ”Tilannetta ei hetkessä korjata. Nurmisiemenlohkolta saadaan satoa vasta perustamisesta seuraavana vuonna.”
MT kertoi viime heinäkuussa (26.7.), että nurmisiemenen viljely kannattaa Ruotsissa selvästi Suomea paremmin.
Norrköpingissä timoteitä ja ruokonataa viljelevä Tomas Fahlgren kertoi viljelijöiden saaneen edellisen vuoden kunnostetusta timoteisadosta 18–19 kruunua eli noin 2,30 euroa kilolta. Sen päälle tulevat mahdolliset laatulisät.
Suomessa pakkaamoiden timoteistä maksama hinta on lähes kolmanneksen pienempi kuin ruotsalaisten.
Paitsi sadosta maksettava hinta myös satotaso on Ruotsissa Suomea korkeampi. Se lisää osaltaan ruotsalaistuottajien etumatkaa suomalaisiin verrattuna.
Merkillepantavaa tilanteessa tosin on, etteivät edes Ruotsin hinta- ja satotaso riitä kannustamaan viljelijöitä nurmikasvien siementuotantoon.
Täkäläinen nurmisiemenala ei ollut viime vuonna edes lähellä tavoiteltua tasoa.
Vuonna 2007 käynnistyneessä hankkeessa maan nurmisiemenalaa yritettiin kaksinkertaistaa 12 000 hehtaarista. Lisäys jäi ponnisteluista huolimatta tuhanteen hehtaariin.
Jos tuotanto kääntyy laskuun, apua tuskin on odotettavissa tuonnistakaan. MTK:n kasvinviljelyasiamiehen Mika Virtasen mukaan timoteista ja nurminadasta on niukkuutta myös maailmalla.
Lappalainen pitää tilannetta erityisen huolestuttavana pohjoisen maidontuottajien kannalta.
Tilanteesta kärsivät erityisesti pohjoisia oloja kestäviä timotei- ja nurminatalajikkeita tarvitsevat tilat.
”Etelässä vajetta voidaan hieman paikata muillakin lajeilla, mutta pohjoisessa ei.”
Suomessa käytetty timotein siemen on tällä hetkellä lähes sataprosenttisesti kotimaista. Nurminadan siemenestä osa tuodaan.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
