Ennätyslämmin viime kesä suosi peltojen eksoottisia rikkakasvitulokkaita – oletko nähnyt näitä kahta viheliäistä vitsausta?
Kananhirssi ja pantaheinä ovat yleistymässä rikkakasveina, Ruokavirasto tiedottaa.
Pantaheinä vasemmalla, kananhirssi oikealla. Kuva: Anne TolonenViime kesän lämpö suosi kahta jo aiemmin Suomeen rantautunutta peltojen vieraslajia. Rikkakananhirssi ja viherpantaheinä pystyvät hyödyntämään tehokkaasti hyvin lämpimiä olosuhteita.
Suomen vieraslajistrategiassa rikkakananhirssi ja viherpantaheinä on luokiteltu tarkkailtaviksi ja paikallisesti haitallisiksi vieraskasveiksi.
Ruokaviraston viime syksynä tekemän kartoituksen perusteella nämä kaksi lajia ovat yleistyneet ja levinneet Suomen lisäksi Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan alueilla.
Sekä rikkakananhirssi että pantaheinä ovat eksoottisen näköisiä verrattuna luontaisesti Suomessa esiintyviin heiniin.
Rikkakananhirssin korkeus vaihtelee 20 sentistä metriin. Kukinto on haarova kerrannaistähkä ja kukinnon haarat ovat särmeiset ja tukevat. Lehdet ovat reilun sentin levyisiä, kaljuja, karhealaitaisia ja kielekkeettömiä. Kielekkeettömyys on hyvä tuntomerkki, koska esimerkiksi kaikilla viljoillamme on kieleke.
Viherpantaheinän englanninkielinen nimi green foxtail kuvaa hyvin sen kukintoa, jonka olemus on ketunhäntämainen. Viherpantaheinä on korkeudeltaan 20–50-senttinen. Kukinto on kerrannaistähkä. Lehdet ovat 4–25 milliä leveitä ja kielekkeen paikalla on karvarivi.
Kananhirssillä on monia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä erityisen tehokkaan rikkakasvin. Yksi kasviyksilö voi tuottaa jopa 80 000 siementä.
Siemenet voivat säilyä maassa siemenpankissa itämiskykyisinä kymmenenkin vuotta.
Kananhirssi voi häiritä naapurikasveja kemiallisesti ja estää muiden kasvien kasvua. Lisäksi se käyttää tehokkaasti maaperän typpivarantoa.
Kun pellolla on käytetty siemenseoksia, kasvustoa kannattaa seurata ja tarvittaessa kitkeä haitalliset lajit pois, Ruokavirasto kehottaa.
Kitkentä juurineen on tehokas tapa poistaa kananhirssi. Mikäli kukintoja on näkyvissä, on tärkeää kerätä kitketyt kasvit tai niittojäte pois pellolta.
Jos kananhirssi on jo päässyt leviämään, joudutaan turvautumaan kasvinsuojeluruiskutuksiin. Ruiskutushetkellä vihreisiin yksilöihin tehoavat hukkakaurantorjunta-aineet.
Myös viljelykierrossa voidaan huomioida rikkakananhirssin torjunta. Syyskylvöiset viljelyskasvi- ja nurmikasvustot ovat rikkakananhirssin itäessä tiheitä, jolloin kanahirssille jää vähemmän tilaa itää ja kasvaa.
Traktorin ja koneiden puhtaanapito on tärkeää, ettei kananhirssi pääse siirtymään uusille peltolohkoille.
Ruokaviraston siementarkastus antaa tarvittaessa tunnistusapua joko lähetetyistä kasvinäytteistä tai kuvista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
