Siipikarja saa taas ulkoilla 1.6. alkaen – tautisuojauksesta huolehdittava silti joka päivä

Siipikarjan suojaaminen tarttuvilta eläintaudeilta on kaikkien omistajien vastuulla olipa kyse tuotantosiipikarjasta tai harrastelinnuista.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Siipikarjan ulkonapitokielto päättyy 31.5. Tarttuvat eläintaudit, kuten lintunifluenssa eivät kalentereista välitä, joten lintujen suojaaminen on tärkeää joka päivä.

Rehu ja juomavesi pitää aina suojata luonnonvaraisilta linnuilta ja niiden ulosteilta, koska lintuinfluenssa leviää helposti ulosteiden mukana. Rehua ja vettä on oltava tarjolla sisällä tai muussa sellaisessa paikassa, johon villilinnut eivät pääse. Rehu on varastoitava suojattuna luonnonvaraisilta linnuilta ja muilta eläimiltä.

Jos siipikarjalla, kuten ankoilla tai hanhilla, on vesialtaita, luonnonvaraisten vesi- ja petolintujen pääsy näihin estettävä esimerkiksi verkolla.

Siipikarjalle ei saa antaa juomavedeksi sellaista pintavettä, joka on peräisin lammista, matalistra ruovikoista tai muista paikoista, jossa on paljon luonnonvaraisia vesilintuja.

Siipikarjan ja harrastelintujen omistajan pitää ilmoittaa heti kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän havaitsee linnuissaan lintuinfluenssaan viittaavia sairauden oireita, poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon pieneneminen voivat olla merkkejä tartunnasta.

Taudinaiheuttajat voivat kulkeutua käytettyjen vaatteiden, jalkineiden ja muiden varusteiden mukana. Siksi tuotantotiloihin ei koskaan pidä mennä ilman suojavarusteita. Ulkomailla tehdyn maatilavierailun jälkeen on syytä odottaa vähintään 48 tuntia ennen kuin Suomessa menee siipikarjatilalle.

Lintuinfluenssaviruksen leviämisen estämiseksi määrätty ulkoilukielto astui voimaan 8.2.