Suomessa lisätty seleeniä lannoitteisiin 30 vuotta
Suomessa käynnistettiin seleenin lisääminen lannoitteisiin 30 vuotta sitten, 1984. Nyt EU:n lannoitelainsäädäntöä uusitaan, ja seleenilisän tulevaisuus on avoin.
Seleenilannoituksen vaiheita muisteltiin keskiviikkona Yaran järjestämässä juhlaseminaarissa Helsingissä.
Suomen maaperässä on hyvin vähän seleeniä. 1970-luvulla väestön seleenin saanti oli alhaisimpia maailmassa, tohtori Georg Alfthan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi. Vain Uudessa-Seelannissa oltiin samoissa lukemissa.
Seleenin lisääminen lannoitteisiin lisäsi heti suomalaisten seleenin saantia, ja se on nykyään keskimäärin suosituslukemissa.
Vain vegaanien ja paljon luomuruokaa syövien seleeninsaanti on alhainen: luomuruokaa syövien siksi, että luomulannoitteissa ei ole seleeniä, ja vegaanien siksi, että 70 prosenttia suomalaisten saamasta seleenistä tulee eläinperäisistä elintarvikkeista; maidosta, lihasta ja kalasta.
Vaikka seleeniä alettiin lisätä lannoitteisiin kansanterveyssyistä, kotieläimet hyötyivät siitä ehkä enemmän, eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy:stä kertoi.
Nuoren polven eläinlääkäreille seleenin puutoksesta kertovat eläinten lihasrappeumat eivät enää ole kovin tuttuja.
Neuvotteleva virkamies Pirjo Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi EU:n lannoitelainsäädännön uudistuksesta. Asetusehdotusta komissiolta odotellaan parhaillaan.
”Komissio on tietoinen siitä, miten tärkeä asia seleeni on suomalaisille.”
”Emme kuitenkaan tiedä, saadaanko asia EU-lainsäädäntöön vai jääkö se kansallisesti säädettäväksi.”
Seleeniä tarvitaan esimerkiksi lihasten toinnan ylläpitoon ja vasta-aineiden muodostukseen.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
