Ravintoloiden himoitsemista herkkumaksoista tuli jätettä — Ankankasvattaja tuohtui byrokratiasta Ruokavirastolle

Ankkojen sisäelimet menivät ravintoloiden käyttöön. Tappioiden määräksi Oksanen arvioi noin 3 000–5 000 euroa per ankkaerä. Kuvituskuva, kuvan ankat eivät liity tapaukseen. Kuva: Petteri Kivimäki

Moni tuottaja haluaisi, että heidän kasvattamistaan eläimistä kaikki mahdollinen käytettäisiin teurastuksen jälkeen hyödyksi. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Epäkohtaan perustui myös kokkien ja ravintoloitsijoiden julkilausuma.

Yhtenä kimmokkeena julkilausumalle oli ankankasvattaja Mikael Oksasen laatima Facebook-kirjoitus.

"Jos kerran käytetään lihaa, niin käytetään sitten mahdollisimman isolla prosentilla. Aasialaiset asiakkaat ottaisivat kaulat, päät ja räpylätkin", hän linjaa.

Oksanen ei kuitenkaan saa kasvattamistaan ankoista enää edes sisäelimiä myyntiin.

Hänen tilansa Wanhatuvan ankkala on Suomen ainut emoankkala. "Ennen maksat ja sydämet sai, nyt ei saa enää. Ilmeisesti ruuveja on kiristetty viranomaisten taholta."

Ankkojen sisäelimet menivät ravintoloiden käyttöön. "Ruokavirastosta väitettiin, ettei sisäelimille ole kysyntää. Kysyntä loppuukin, jos tarjontaa ei ole. Maksat menivät kaupaksi, välillä oli jonoakin", Oksanen tuohtuu. Tappioiden määräksi Oksanen arvioi noin 3 000–5 000 euroa per ankkaerä.

Sitten tuodaan antibiootilla ja hormoneilla kasvatettuja ja pakkosyötettyjä linnun maksoja Suomeen, hän harmittelee. "Ankanmaksamme voitti ranskalaisen rasva-ankanmaksan sokkotestissä ylivoimaisesti."

Nyt maksat menevät jätteeksi eikä Oksanen saa ottaa niitä edes koirilleen. Hän toivoo, että viranomaisiin kohdistuisi enemmän valvontaa ja tuottajalle annettaisiin lisää vastuuta.

"Minä siitä laadusta vastuussa olen. Ja haluamme myydä vain priimaa. Maksasta huomaa heti, jos siinä on esimerkiksi sappea joukossa. Korvataan, jos sellainen tilanne tulee", hän sanoo.

"Johtaja väittää, että sisäelimiä saa ja pitääkin käyttää. Miksi käytäntö on ihan toista?"

Ravintola-alan ammattilehti Viisi tähteä kysyi Ruokavirastolta sisäelinten heikosta saatavuudesta. Elintarviketurvallisuusosaston johtaja Leena Räsänen huomautti, ettei sisäelimien ottaminen ole välttämättä teurastamolle kannattavaa.

"Ei teurastamo mitään maksa, minähän sen ostan urakointina. Ankat eivät ole missään vaiheessa teurastamon omaisuutta", Oksanen puuskahtaa.

Poikkeuksena hän mainitsee kivipiiran, jonka putsaus voi tulla teurastamolla teetettynä liian kalliiksi.

Linnut teurastaa Keltasiipi Oy Köyliössä. Teurastamo ei halunnut kommentoida asiaa.

Teurastamon vaihtaminenkaan ei onnistu: Isojen teurastamoiden automatisoiduille linjastoille ankat ovat väärän kokoisia.

"Asiaa on vaikea kommentoida julkisuuteen, koska kyse on teurastamon taloudellisesta intressistä", vastaa Ruokaviraston lihantarkastusyksikön johtaja Marjatta Rahkio.

"Sen voin sanoa, että Keltasiipi on panostanut viime aikoina hygieniaan ja koulutukseen. Kaikkien toive on, että lisäpanostuksia tulisi vielä lisää ja elinten keruu tulisi mahdolliseksi."

Miksi maksoja sai ennen talteen, mutta ei nyt? "Sitä en voi kommentoida. Meillä on erilainen näkemys siitä, mitä ennen on tehty."

Kuka valvoo viranomaista? "Viranomaisvalvonnan valvonta olisi melkoinen satsaus. Lihantarkastuspäätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen ja teurastamo voi aina valittaa päätöksistä ja uhkasakoista."

Entä miksei tuottaja voi vastata laadusta? "Tähän kävisi klassinen ylinopeusesimerkki: miksi en saa ajaa kahta sataa, jos ajan kaiken aikaa rauhallisesti ja vastaan, ettei kolaria tule? Näin järjestelmä toimii, että yhteiskunnalla on osavastuu. Asiakkaana hänen on voitava odottaa teurastamolta tiettyä laatua."

Ruokavirastolta toivotaan, että eläinten kaikki osat hyödynnettäisiin ja ankkojen ja hanhien kasvatus lisääntyisi.

"Juuri katsoimme tilastoja: meillä teurastetaan 5 000 ankkaa ja 5 000 hanhea, niistä ei kovin moneen ravintolaan riitä."

Lue lisää:

MT 27.2.: Hans Välimäki sairastui ruokamyrkytykseen syötyään eurooppalaisessa huippuravintolassa: "Suomessa on hyvä elintarvikevalvonta"

MT 21.2.: Viranomainen vastaa: Kaikkia ruhonosia saa käyttää, vain sukuelimet kiellettyjä

MT 20.2.: Yli 300 kokkia ja ruoka-ammattilaista vaatii Ruokavirastolta lupaa kaikkien ruhonosien käytölle – "Joku raja mielivallalle!"

MT 20.2. Kokki-ravintoloitsija: Viranomaispäätökset vähättelevät tuottajien työtä