Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Jari Leppä linjasi tavoitteen byrokratian purulle: "Yhdet normit, yksi järjestelmä, yhdet tiedot yhden kerran yhteen paikkaan"

    Ruokaviraston toivotaan virtaviivaistavan tietojärjestelmiä ja valvontaa.
    Viljelijät ovat väsyneet siihen, että samoja asioita pitää kirjata useaan eri rekisteriin. Se lisää unohdusten riskiä. Tässä valvojat tutkivat, onko tilan nautakirjanpito kunnossa.
    Viljelijät ovat väsyneet siihen, että samoja asioita pitää kirjata useaan eri rekisteriin. Se lisää unohdusten riskiä. Tässä valvojat tutkivat, onko tilan nautakirjanpito kunnossa. Kuva: Kimmo Haimi

    "Byrokratian pitää olla oikeassa suhteessa tuotantoon. Meillä tulee olla yhdet normit, yksi järjestelmä, yhdet tiedot kirjataan yhteen kertaan yhteen paikkaan."

    Näin sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Etelä-Savon byrokratiahankkeen seminaarissa Mikkelissä maanantaina.

    Yleisössä moni huokaisi helpotuksesta: juuri tätä hanke on ajanut. Etteivät eri säädökset ja eri viranomaiset vaatisi tiloilta eri asioita, ettei tilalle tehtäisi päällekkäisiä valvontakäyntejä ja ettei samoja asioita tarvitsisi kirjata moneen eri paikkaan eri viranomaisia varten.

    Ja lisäksi: että viranomaiset luottaisivat viljelijän ammattitaitoon ja rehellisyyteen.

    Etelä-Savon hanke luovutti puolitoista vuotta sitten ministeri Kimmo Tiilikaiselle paksun muistion, johon oli koottu viljelijöiden turhiksi ja hankaliksi kokemia esimerkkejä byrokratiasta sekä niiden purkuehdotuksia.

    Siitä lähti liikkeelle vyöry: Evira, Mavi ja Tukes ottivat ehdotukset tarkkaan syyniin ja antoivat niihin yksityiskohtaiset vastauksensa. Hankkeen edustajat pääsivät tiiviiseen keskusteluyhteyteen viranomaisten kanssa.

    Toki hanke myös sattui hyvään saumaan, sillä norminpurku on tärkeä osa nykyisen hallituksen ohjelmaa.

    Maanantain väliseminaarissa kaikki tahot kiittelivät kilvan toisiaan. Varsinkin Evira sai viljelijöiltä suitsutusta aidosta halustaan kuunnella, ymmärtää ja toimia. Viranomaiset taas kertoivat arvostavansa käytännön viljelijän näkökulmaa.

    Seminaarissa todettiin, että monessa asiassa on edetty. Silti moni byrokratian kukkanen jumittaa edelleen paikallaan.

    Keskustelussa nousi esille yksi harvoin muistettu syy: Suomen tukijärjestelmä on monia muita maita huomattavasti mutkikkaampi.

    Kun eri tuotantosuuntien ja alueiden välillä on haluttu säilyttää mahdollisimman suuri tasapuolisuus, on luotu yhä uusia tukijärjestelmiä ja siten yhä uusia tukiehtoja.

    Jari Lepän mukaan uutta ohjelmakautta valmisteltaessa on pohdittava, onko nykyinen tukimuotojen määrä järkevä vai voisiko niitä karsia.

    Evira, Mavi ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta ovat yhdistymässä uudeksi Ruokavirastoksi. Uuteen virastoon keskitettiin seminaarissa isoja toiveita.

    Etenkin päällekkäiset valvonnat ja kirjaamisvelvoitteet todennäköisesti vähenevät.

    Toinen seminaariväkeä paljon puhuttanut asia oli satelliittivalvonta.

    Tulevaisuudessa kaikkia peltolohkoja seurataan jatkuvasti satelliittien avulla, Jari Leppä kertoi. Kuvista nähdään viljelytoimet sekä kasvilajit. Valvontakäyntejä voidaan näin vähentää.

    Osa tuottajista toivotti satelliittivalvonnan tervetulleeksi, osaa ajatus jatkuvasta silmälläpidosta ahdistaa.

    Missä työryhmän asettamissa tavoitteissa on edistytty, missä ei?

    Tavoite 1. Ensimmäisen valvontakäynnin tulee olla neuvonnallinen ja kaikissa viljelijätukien valvonnoissa tulee soveltaa varhaisen varoittamisen järjestelmää.

    -EU-säädökset eivät mahdollista neuvonnallista valvontakäyntiä. Neuvontaa voi saada Neuvo 2020-järjestelmästä.

    - Varhaisen varoittamisen järjestelmää voi käyttää vain, kun täydentävien ehtojen valvonnassa havaittu laiminlyönti katsotaan vähäiseksi. Suomi on tehnyt EU:lle esityksen järjestelmän laajentamiseksi kaikkiin tukijärjestelmiin ja valvontoihin.

    Tavoite 2. Kaikista valvonnoista tulee ilmoittaa vähintään 48 tuntia etukäteen.

    - EU-säädökset rajoittavat joidenkin valvontojen ennakkoilmoittamista, mutta esimerkiksi Evira on käyttänyt hyväksi säädösten liikkumavaran.

    Tavoite 3. Kotieläin- ja peltopuoli tulee erottaa valvonnoissa ja seuraamuksissa toisistaan.

    - Suomi on esittänyt asiaa EU:lle.

    Tavoite 4. Tukien maksuaikataulujen tulee olla hyvissä ajoin tiedossa ja niistä tulee pitää kiinni.

    - Mavin mukaan vuoden 2015 jälkeen maksatusaikataulu on vakiintunut.

    Tavoite 5. Verokirjanpidon tulee riittää tukijärjestelmien valvontaan ja dokumentointiin. Kaikessa muussa dokumentoinnissa vuoden säilytysajan tulee riittää.

    - Maatilojen kirjaamisvaatimukset on koottu eri viranomaisten yhteistyössä yhteen oppaaksi, mutta kirjaamisen yksinkertaistamisessa ei ole vielä juurikaan edetty.

    Tavoite 6. EU-lainsäädännön ylittävistä kansallisista vaatimuksista tulee luopua.

    - Täydentävien ehtojen asetusta muutettiin juuri. Tukimenetysten uhka pieneni esimerkiksi kotieläintilalla, jolla kansalliset tilavaatimukset eivät aivan täyty, mutta eläinten hyvinvointi on kunnossa.

    - Elintarvikehygieniaan liittyviä kansallisia vaatimuksia on kevennetty.

    Tavoite 7. Toimivat yhteiset tietojärjestelmät, eri viranomaisille käyttöoikeus niihin, toki viljelijän oikeusturva huomioiden.

    - Asiaa valmistellaan. Uusi Ruokavirasto tuonee asiaan parannusta.

    Tavoite 8. Eläinyksikköjen laskentatapa tulee yhdenmukaistaa.

    - Kerroinasiaan palataan ehkä seuraavan maaseutuohjelman valmistelun yhteydessä.

    Tavoite 9. Tarkastuksissa ja tarkastusasiakirjoissa ei saa olla päällekkäisyyttä. Viranomaisten yhteistyötä on lisättävä, jotta säädösten tulkinnat ovat yhtenevät.

    - Eri viranomaiset ovat jo pyrkineet yhdistämään eri valvontoja. Uuden Ruokaviraston odotetaan auttavan asiaa.

    Tavoite 10. Vain sellaisista asioista, joilla on todellista merkitystä elintarviketurvallisuuteen, on pidettävä kirjaa.

    - Alkutuotantoasetuksen muutoksella vähennettiin joitakin kirjanpitovelvoitteita. Iso osa tulee kuitenkin EU-lainsäädännöstä.

    Tavoite 11. Lakien valmisteluun tulee varata enemmän aikaa ja viljelijöiden edustus työryhmiin jo lakien valmisteluvaiheessa.

    - Viljelijät ovat yleensä edustettuina MMM:n työryhmissä tuottajajärjestöjen kautta.

    - Evira on ottanut viljelijät entistä enemmän mukaan

    - Uuteen Ruokavirastoon on esitetty maataloustuotannon yhteistyöryhmää, jossa olisi mukana viljelijöiden edustus.

    Tavoite 12. Täydentävien ehtojen valvontaehdot tulee muuttaa kohtuullisiksi.

    - Suomi on toimittanut komissiolle useita asiaan liittyviä ehdotuksia.

    Tavoite 13. Maatalouden toimijoiden vastuut pitää selkeyttää oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Viljelijä ei voi aina olla maksumies.

    - Mavi korostaa eri osapuolten avointa keskustelua.

    Tavoite 14. Digitalisaaton hyödyntäminen.

    - Monia hankkeita menossa, muun muassa eläintukien valvontaprosessin sähköistäminen.