Lypsykarjanavetat haukkaavat yli kolmanneksen investointituista

Iso osa investointituista ohjautuu lypsykarjanavetoille, mutta sikaloitakin rakennetaan vuosien tauon jälkeen. Elina ja Leevi Hannula asensivat viime joulukuussa venttiiliä ruokintaputkeen uudessa sikalassaan Nivalassa. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Maataloustuotanto keskittyy yhä vahvemmin läntiseen Suomeen. Viime vuosien tapaan investointitukia haettiin ja myönnettiin vuonna 2018 eniten rannikkoalueelle Pohjois-Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen. Vain lypsykarjavaltainen Pohjois-Savo pystyy panemaan kampoihin lännen ylivallalle.

Investointien koko kasvaa. Yksittäiselle lypsykarjanavetalle saatetaan myöntää jopa 1,5 miljoonan euron tuki. Isoja hankkeita on myös sikaloissa, kasvihuoneissa ja lihakarjakasvattamoissa.

Kaikkiaan lypsykarjainvestoinnit haukkaavat 35–40 prosenttia investointitukipotista, erityisasiantuntija Aulis Kuusela Ruokavirastosta kertoo.

"Nyt rakennetaan jopa 600 lypsävän navetoita, kun vielä 2000-luvun alussa ajateltiin, ettei yksi tila pysty hoitamaan yli sadan lehmän karjaa."

Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskukset ovat pysytelleet vakaasti investointitukitilaston kärkisijoilla. Varsinais-Suomi haastaa ne aina silloin, kun alueella investoidaan suureen kasvihuoneeseen, sikalaan tai broilerihalliin, Kuusela toteaa.

Sikaloita investointitukihakemuksissa onkin alkanut taas näkyä. Kuusela ei kuitenkaan puhuisi vielä sikatalouden noususta.

Hän toteaa, että alalla korjataan nyt viime vuosien investointivajetta. "Käytännössä kymmeneen vuoteen niihin ei ole investoitu, Sikalarakennukset kuluvat paljon muita tuotantorakennuksia nopeammin ja niitä pitäisi uudistaa useammin."

Uusi ilmiö ovat aurinkoenergiainvestoinnit. Niihin liittyviä hakemuksia tulee entistä enemmän. Kooltaan ne ovat pienehköjä, esimerkiksi tuotantorakennuksen yhden lappeen peittämistä kennoilla, Kuusela kertoo.

Myös biokaasulaitoksille haetaan nyt tukea. "Niitä ei 2000-luvun alussa edes rahoitettu, kun ne katsottiin liian kalliiksi. Nyt tekniikka on kehittynyt ja hinnat laskeneet."

Osa hankkeista on useamman tilan yhteisiä, ja lihateollisuuskin saattaa olla mukana.

Viime vuonna EU-osarahoitteisia avustusvaroja oli liian vähän ja kansallisia yli tarpeen, Kuusela kertoo.

"Tämä korjaantui sillä, että lypsykarjanavettainvestoinnit siirrettiin kolmos- ja nelosjaksolla EU-osarahoitteisista Makeran kansallisiksi kohteiksi. Näin saatiin juuri ja juuri varat piisaamaan kaikkiin hakemuksiin."

Tänä vuonna määrärahoja on muutama miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna tehtiin päätöksiä.

"Näyttäisi siltä, että tänä vuonna tulee enemmän hakemuksia kuin viime vuonna", Kuusela ennakoi.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen on kerrottu vahvistavan Makeraa vuosittain 25 miljoonan euron lisäpääomituksella.

Kuuselalla on jo valmiina tiedot tämän vuoden kahden ensimmäisen jakson hakemusmääristä. Ykkösjakson hakemukset on jo käsitelty, kakkosjakson päätöksiä urakoidaan ely-keskuksissa parhaillaan vauhdilla.

Kuusela arvioi rahantarpeen kasvavan: tällä hetkellä vireillä olevista hakemuksista löytyy nopealla haulla esimerkiksi 11 kappaletta sellaisia, joissa haetun avustuksen määrä on yli miljoona euroa.

Niistä suurimmat ovat kaksi lypsykarjahanketta Pirkanmaalla sekä kasvihuoneinvestointi Pohjanmaalla. Kaikkiin haetaan 1,5 miljoonan euron avustusta.

Pohjanmaalle myönnettiin jo vuoden ensimmäisellä jaksolla tuki kolmelle suurelle kasvihuoneinvestoinnille.

Vireillä olevien isojen hakemusten joukosta löytyy myös kaksi suurta sikalahanketta Varsinais-Suomessa ja yksi Etelä-Pohjanmaalla sekä kasvihuoneinvestointi Varsinais-Suomessa.

Isoja lypsykarjanavetoita on näillä näkymin nousemassa muuallekin kuin länteen. Yli miljoonan euron vireillä olevista lypsykarjahakemuksista yksi sijoittuu Uudellemaalle, yksi Hämeeseen ja yksi Kaakkois-Suomeen.

Vuoden ykkös- ja kakkosjakson päätökset tulevat viemään käytettävistä olevista avustusmääristä hiukan yli 60 prosenttia, Kuusela arvioi.