Vetoomus ympäristöministeriöön: Hanhilupien päätökset halutaan Pohjois-Karjalaan
Hanhiongelmien kanssa painivat viljelijät haluaisivat, että karkottamiseen tarvittavat poikkeusluvat käsiteltäisiin lähempänä pahimpia tuhoalueita.
Heikki (vas.) ja Pekka Kunnas esittelivät videota kevään 2020 hanhituhoista Varsinais-Suomen ely-keskuksen Matleena Louhisalmelle ja Olli Mattilalle Kiteellä keskiviikkona. Kuva: Lari LievonenPohjois-Karjalasta on toimitettu ympäristöministeriöön vetoomus, jossa vaaditaan lupakäsittelyn siirtämistä Varsinais-Suomen ely-keskuksesta Pohjois-Karjalan ely-keskukseen. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet muun muassa Keski-Karjalan ja Joensuun linturyhmät, MTK-Pohjois-Karjala sekä alueen isoimman maaseutupalveluyksikön johtaja. Vetoomuksen mukaan Pohjois-Karjalan ely olisi suostuvainen siirtoon.
Maakunnassa haluttaisiin toteuttaa peltolohkotasoista aluesuunnittelua, joka huomioisi rehun- ja ruuantuotannon kannalta kriittisimmät peltolohkot ja tarjoaisi linnuille mahdollisuuden ruokailuun sekä lepoon toisaalla. Tämän toteuttaminen edellyttää joustavaa poikkeuslupakäsittelyä.
”Emme ota vetoomukseen kantaa”, totesi yksikön päällikkö Olli Mattila Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Mattila sekä ylitarkastaja Matleena Louhisalmi vierailivat keskiviikkona Keski-Karjalassa. Hanhipelto-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa tutustuttiin hanhipeltoihin ja karkotustapoihin.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen viranomaiset kertoivat käyvänsä alueella noin kerran vuodessa. He eivät kuulu hanhityöryhmään, kuten eivät muihinkaan vastaaviin kokoonpanoihin, mutta ovat tarvittaessa ryhmän käytettävissä asiantuntijoina. ”Hyödynnämme ratkaisuja tehdessä paikallisen ely-keskuksen asiantuntemusta”, Louhisalmi totesi.
Mattila piti vierailupäivää antoisana. ”Olemme kuulleet paikallisten tuntoja ja nähneet tätä ympäristöä.”
Yhä jatkuva Hanhipelto-tutkimus ja sen tulokset kiinnostavat varsinaissuomalaisia vieraita. Louhisalmi vakuuttaa, että saatavilla tuloksilla on jatkossa vaikutusta lupakäsittelyyn.
”Käynti täällä vahvisti oletusta, että lintupeltojen tueksi tarvitaan aktiivista häirintää ja että ilman lintupeltoja vahingot olisivat laajempia”, Louhisalmi sanoi.
Alueellisessa hanhiryhmässä kahdeksan vuoden ajan toiminut Pekka Kunnas Tohmajärven Värtsilästä piti päivän antia hyvin kattavana.
”Jos tämän päivän jälkeen vielä joku sanoo, että meillä ei ole tarpeeksi tietoa, niin se ei kyllä mene läpi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
